Lehdistötiedotteet

2.2.2016

Kauppakamarien kuntavaaliohjelma: Kuntien palattava ydintehtäviinsä

Kuntien on palattava takaisin juurilleen lähelle kuntalaisiaan: yrityksiä ja asukkaita, vaativat kauppakamarit. Koulutuksen on vastattava muuttuvia työvoiman tarpeita erityisesti tekniikan koulutuksen osalta. Osaamistarpeiden ennakoinnissa on lisättävä alueen yritysten mahdollisuutta vaikuttaa koulutuksen suuntaamiseen ja sisältöihin.

Kauppakamarien kuntavaaliohjelma “Paluu tulevaisuuteen” keskittyy neljään teemaan: kuntien talouden korjaamiseen, byrokratian purkamiseen, kilpailukykyä tukevien liikenneratkaisujen luomiseen sekä osaavan työvoiman saannin turvaamiseen. “Sote- ja maakuntauudistuksen myötä arviolta puolet kuntien tehtävistä siirtyy maakunnille. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden keventää hallintoa, karsia rönsyjä ja keskittyä olennaiseen”, sanoo Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve.

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen koulutus on yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä. Kuntien elinvoiman ja alueiden kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, että kunnat varmistavat ammatillisella koulutuksella osaavan työvoiman saatavuuden yrityksille. ”Vahva kasvuvaihe on korostanut tarvetta saada kestävä ja pysyvä ratkaisu alueemme keskeisimpään osaamishaasteeseen: ylemmän teknillisen koulutuksen ja tutkimuksen vakavaan vajeeseen Lounais-Suomessa. Tästä syystä erityisesti tekniikan koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen Turussa on tärkeää”, Arve toteaa.

Kauppakamarit vaativat byrokratian keventämisessä myös mm. ylettömän yksityiskohtaisten kaava- ja rakennusmääräyksien purkamista ja lupaprosessien nopeuttamista.

“Kuntien raskasta velkataakkaa on purettava rakenteita järkeistämällä ja kustannuksia karsimalla. Kuntien ei tule ottaa uusia tehtäviä sote- ja maakuntauudistuksen myötä poistuvien tehtävien tilalle, vaan niiden on tehostettava toimintaansa ja kevennettävä hallintoaan vastaamaan jäljelle jäävien tehtävien määrää”, Arve painottaa.

Liikenteeseen liittyvissä ratkaisuissa kauppakamarit korostavat yritysvaikutusten arvioinnin merkitystä.

“Työssäkäyntialueiden liikenteeseen vaikuttavilla liikenneratkaisuilla on suora vaikutus yritysten kilpailukykyyn esimerkiksi työvoiman saatavuuden kautta. Tunnin juna laajentaa työssäkäyntialuetta ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä”, Arve muistuttaa.

Lisätiedot: Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve, 0449075210, minna.arve@kauppakamari.fi
Liitteenä kauppakamareiden kuntavaaliohjelma Paluu tulevaisuuteen


21.12.2016

Kauppakamari puolustaa elinkeinoelämän tarpeita ammatillisen koulutuksen uudistuksessa

Ammatillisen koulutuksen uusi sopimusmalli on tulossa voimaan vuonna 2018. Koulutusjärjestelmämme uudistus on tärkeää, sillä tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Koulutukseen on myös jatkossa käytettävissä vähemmän resursseja. Kauppakamari on antanut hallituksen lakiesityksen luonnokseen lausunnon, jossa korostetaan erityisesti elinkeinoelämän tarpeita.

Uudistuksen tavoitteina on vahvistaa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta ja työelämälähtöisyyttä sekä uudistaa koulutusjärjestelmää niin, että ammatillinen koulutus vastaa oikea-aikaisesti, vaikuttavasti ja ketterästi työelämän osaamistarpeisiin. Työelämän näkökulmasta uudistus on tervetullut, sillä se selkeyttää ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta ja kokoaa yhteen eri koulutusmuodot. Kauppakamari kannattaa siirtymistä yhteen järjestämislupaan sekä uuteen rahoitusmalliin. Myös tutkintojen määrän vähentäminen yksinkertaistaa ammatillisen koulutuksen järjestelmää.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Jatkossa työpaikoilla tapahtuva oppiminen toteutetaan koulutussopimuksella tai oppisopimuskoulutuksena. Koulutussopimus kattaa kaikki työssäoppimisen muodot, joissa pohjana ei ole työsopimus. Uudistuksen lähtökohtana on, että ammattitaito ja osaaminen osoitetaan näytöillä eli tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa. Kauppakamari korostaa, että koulutuksen järjestäjää edustavalla henkilöllä tulee olla päävastuu siitä, että arvioinnissa noudatetaan tutkinnon ja koulutuksen perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Yritysten hallinnollinen taakka on kuitenkin pyrittävä minimoimaan muun muassa valtakunnallisten sopimuspohjien ja digitalisuuden avulla.

”Laadukas ammatillinen koulutus saavutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Tulevaisuuden työelämätaidoissa korostuvat teoreettisten ja teknisten taitojen lisäksi sosiaaliset taidot sekä jatkuva oppiminen”, toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve.

Joustavammat mallit hyödyttävät sekä opiskelijaa että työnantajaa

Ammatillisten erikoisoppilaitosten toimintaedellytykset tulee turvata uudessa mallissa, sillä niillä on tärkeä tehtävä elinkeinoelämän tarvitseman osaamisen ylläpitäjinä ja kehittäjinä. Esimerkkinä Turun Meyerin telakan oppilaitos, joka kouluttaa käytännön osaajia meriteollisuuden tarpeisiin. Koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat tärkeitä kilpailukykytekijöitä, vaikka kaikilla erikoisaloilla ei ole olemassa virallisia tutkintoja. Kauppakamari esittää, että erikoisoppilaitoksille, joilla ei ole suoraa tutkintokoulutusta, tulee olla tarjolla erityinen koulutustehtävä ja siihen liittyvä rahoitus.

Nykyinen ammatillisen koulutuksen yksi heikkous on sen joustamattomuus hyödyntää erilaisia oppimis- ja kouluttautumismuotoja. Kauppakamari pitää tärkeänä, että ehdotus mahdollistaa joustavat opintopolut ja koulutusaikojen lyhenemisen. ”Työelämä muuttuu digitalisaation myötä nopeasti ja koulutuksen on kyettävä vastaamaan tähän. Meyerin kuuden kuukauden koulutusohjelma on hyvä esimerkki työelämälähtöisestä oppimisesta ja se on telakalle osaavan työvoiman saatavuuden kannalta oleellista”, Arve toteaa.

Liite: keskuskauppakamarin lausunto


16.12.2016

Kauppakamari mukana ajamassa Turkuun lisää tekniikan koulutusta

Turun, Rauman, Uudenkaupungin ja Porin kaupungit, Turun kauppakamari, Varsinais-Suomen liitto ja Turun yliopisto ehdottavat valtiolle teknillisen yliopistotasoisen koulutuksen lisäämistä Turussa. Taustalla ovat positiiviset kasvunäkymät meri- ja metalliteollisuudessa, joiden ansiosta teknisen alan osaajille on lisääntyvää kysyntää.

Lounais-Suomessa on nopealla aikataululla tapahtunut merkittävä valmistavaan teollisuuteen liittyvä investointien kasvu. Esimerkkejä ovat muun muassa Turun ja Rauman meriteollisuus, Uudenkaupungin autoteollisuus, Rauman alueen metsäteollisuus, Porin alueen robotiikka- ja automaatioteollisuus sekä värimetallien jalostus. Lisäksi Turun lääke- ja diagnostiikkateollisuuden kasvu on jatkunut jo pitkään.

Tavoitteena saada Turun yliopistoon teknillinen tiedekunta

Investointien myötä yritysten alihankintaverkostot laajenevat ja työvoiman tarve kasvaa ja siksi Turun yliopistoon halutaan kone- ja materiaalitekniikan DI-tutkintoihin johtava koulutusohjelma. Opiskelupaikkojen lisääminen ei kuitenkaan ole ainoa tavoite, vaan tavoitteena on myös alan houkuttelevuuden kasvattaminen opiskeluvaihtoehtona. Turun kauppakamari tekee jo työtä houkuttelevuuden lisäämiseksi koulumissio -teemalla. Teollisuusvaliokunnan jäsenyritykset ovat tänä vuonna kiertäneet yläasteilla esittelemässä teollisuusyritysten arkea, jotta yhä useampi nuori innostuisi hakemaan alalle. Koulumissio jatkuu myös ensi vuonna.

”Nuorilla on hieman huono mielikuva metalli- ja konealan teollisuustyöstä ja sen antamista monista mahdollisuuksista. Tämä näkyy myös opiskeluvalinnoissa mikä osaltaan on johtanut selkeään työvoimapulaan. Teollisuusyrityksissä tarvitaan tänä päivänä kieli- ja IT-taitoista henkilökuntaa, joten kouluttautuminen on tärkeää”, kertoo johtaja Jarkko Heinonen Turun kauppakamarista.

Osaavan työvoiman tarve turvattava myös tulevaisuudessa

Alihankintaverkostot ja muut heijastusvaikutukset huomioon ottaen vuonna 2025 meri- ja metalliteollisuuden työllisyysvaikutus tulee olemaan jopa 30 000 henkilöä. Turun kauppakamarin mukaan teknillisen koulutuksen kehittämistoimet ovat alueellamme välttämättömiä yritysten työvoimatarpeen ja menestymisen turvaamiseksi. Turun yliopiston johto, kaupunkien johtajat, maakuntajohtaja ja Turun kauppakamarin johto ovat lähettäneet pääministeri Juha Sipilälle ja opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laaksoselle asiaa koskevan kirjeen. Ehdotuksen taustajoukkoihin on liittynyt yhteensä 29 alueen yritystä.

”Varsinais-Suomessa kasvu on tällä hetkellä voimakkainta koko Suomessa ja haasteena on osaavan työvoiman riittävyys yrityksille. Yliopistotasoinen tekniikan koulutus kuten kone- ja materiaalitekniikan DI-koulutus varmistaisi osaltaan tätä tarvetta ja vahvistaisi näin yritysten kilpailukykyä koko alueella. Hallitus on asettanut tavoitteeksi viennin kasvun ja yliopistotasoinen tekniikan koulutus Turussa mahdollistaisi osaltaan tämän kasvun myös tuleville vuosikymmenille”, muistuttaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve.


16.12.2016

Yhteysalusliikenteen muuttaminen maksulliseksi heikentäisi saariston elinvoimaa

Turun kauppakamari vastustaa saariston yhteysalusliikenteen muuttamisen maksulliseksi kaikille käyttäjille. Kauppakamarin matkailuvaliokunnan lausunnon mukaan muutos olisi vastoin pyrkimyksiä pitää saaristo elävänä ja ympärivuotisesti asuttuna. Lisäksi maksullisuus heikentäisi saariston matkailuelinkeinon elinvoimaisuutta, sillä yritystoiminnan harjoittaminen saaristossa vaikeutuisi lisääntyvien kuljetus- ja matkakulujen vuoksi.

Toimivat kulkuyhteydet ovat perusedellytys saariston asukkaille ja elinkeinonharjoittajille. Myös tavarakuljetusten säilyminen maksuttomana on yritysten toimintaedellytysten kannalta kriittistä. Kauppakamari moittii sitä, että vaikutuksia elinkeinoelämään ei ole selvitetty.

”Yhteysalusliikenteen voidaan katsoa olevan tien jatke, jolla turvataan kulku saaristoon. Saaristolain mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston kuljetuspalvelut ovat ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset. Nyt esitetyt maksut eivät täytä kohtuullisuuden vaatimuksia ”, sanoo johtaja ja matkailuvaliokunnan sihteeri Paula Virri.

Saavutettavuus on matkailutoimialan elinehto

Matkailu on tärkeä ja kasvava toimiala Varsinais-Suomessa, ja matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Saaristo on yksi alueen vetovoimatekijöistä ja viime aikoina onkin panostettu paljon saariston matkailun kehittämiseen. Saavutettavuus on toimialan menestymisen kannalta oleellista. Esitetyt maksut vaikeuttavat saaristossa toimivien niin matkailuyrittäjien kuin muidenkin yrittäjien toimintaa.

Esitetty maksu Saariston rengastielle on kauppakamarin käsityksen mukaan matkailun toimintaedellytysten kannalta liian korkea. Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä on todettu, että maksullisuus ei edistä matkailuelinkeinon kehittämistä saaristossa.

Digitalisaation edistäminen kannatettavaa

Yhteysalusliikenteen muuttaminen maksulliseksi perustuu hallituksen digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöä koskevaan kärkihankkeeseen, jonka tarkoituksena on purkaa markkinoille tulon esteitä ja mahdollistaa uusien digitaaliseen tietoon perustuvien palvelukonseptien tarjonta.Ennen digitaalisten palvelujen lanseeraamista pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota myös tietoliikenneyhteyksien parantamiseen.

”Tavoite on sinänsä hyvä, ja kannatamme markkinoiden vapautta ja digitalisaation edistämistä, mutta tätä ei pidä tehdä saariston asukkaiden ja yrittäjien kustannuksella. Heille tulee tarjota ympärivuotiset toimivat yhteydet. Yhteysalusliikenteen vapauttaminen markkinoille voi johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, että vähinten käytetyt, kannattamattomat reitit eivät kiinnosta kuljetusyrityksiä ja reitit supistuvat,” summaa Virri.

Asetusluonnoksessa on mainittu, että maksuton yhteysalusliikenne heikentää mahdollisuuksia kehittää markkinaehtoisia liikennepalveluja Saaristomeren alueella. Kauppakamarin käsityksen mukaan maksuton yhteysalusliikenne ei kuitenkaan poissulje digitalisaation hyödyntämistä kuljetuspalveluissa eikä kuljetuspalveluiden kehittämistä. Digitaalisia palvelukonsepteja voidaan kokeilla esimerkiksi yhteysalusliikenteen rinnalla matkailua palvelevilla reiteillä ja sellaisiin kohteisiin, joihin ei ole yhteysalusliikennettä.


28.11.2016

Varsinais-Suomen alueelle uusi hyväksytty tavarantarkastaja

Varsinais-Suomen alue sai uuden hyväksytyn tavarantarkastajan (HTT), joka on suorittanut hyväksytysti Keskuskauppakamarin HTT-kokeen. Tällä hetkellä alueella on 15 tavarantarkastajaa, joiden tehtävänä on suorittaa puolueettomasti teknisiä arvioita tavaroista ja palveluista. Tavarantarkastajat toimivat myös arvokkaana apuna esimerkiksi riitatilanteissa.

Tuore tavarantarkastaja Spinkkilä Oy:n toimitusjohtaja Pekka Spinkkilä suoritti HTT-kokeen hyväksytysti. Hänen osaamisalojansa ovat rakenteiden mikrobitutkimukset, niiden kosteusmittaukset ja rakennusfysikaalinen toiminta sekä kiinteistöjen kuntotarkastukset.

Spinkkilä ajautui suorittamaan tutkintoa huomattuaan alueella tarvetta tavarantarkastajalle. Hänen mukaansa tavarantarkastajan roolissa tieto karttuu myös työtä tehdessä.

”Tehtävä on työläs ja työtä tehdään tietyllä vakavuudella. Ei lähdetä soitellen sotaan, vaan tehdään tehtävä kerrallaan ja kehitytään paremmaksi tarkastajaksi siinä mukana”, Spinkkilä tuumii.
Hän haluaa olla myös kehittämässä niin nykyistä kuin tulevaisuuden rakentamista.

”Ajatuksena on, että vanhat perinteiset ratkaisut pitäisi pystyä yhdistämään nykypäivän tekniikkaan. Rakennusmääräyksiä tulisi myös pyrkiä tiukentamisen sijaan laajentamaan”, Spinkkilä sanoo.

Tavarantarkastaja on objektiivinen asiantuntija

HTT-tarkastuksia tehdään esimerkiksi silloin, kun tarvitaan puolueeton näkemys auton maalauksen asianmukaisuudesta, kylpyhuoneen vedeneristyksen normien mukaisuudesta tai siitä, vastaako tuotantolinjan toiminta siitä sovittua.

“Tavarantarkastajia käytetään erityisesti niissä tilanteissa, joissa kaivataan ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan näkemystä kiistanalaiseen tilanteeseen. Tavarantarkastajan tehtäviin ei kuulu tuomarina toimiminen, mutta vastuukysymysten selvittely saa usein merkittävää lisäapua tavarantarkastuksesta”, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies ja tavarantarkastajalautakunnan sihteeri Raisa Harju.

Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta hyväksyi HTT-kokeessa 12 kokelaan suoritukset. Kokeeseen osallistui 18 kriteerit täyttävää ammattilaista. HTT-tarkastajan pätevyys edellyttää kokeen läpäisemisen lisäksi tutkintoa osaamisalalta sekä sen jälkeen vähintään 10 vuoden työkokemusta. HTT-tarkastuksia tehdään vuosittain noin 800, eniten rakentamiseen, ajoneuvoihin ja koneisiin liittyen. Tarkastusten tilaajista noin puolet on yrityksiä tai organisaatioita ja puolet kuluttajia.

Lisätietoja:
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju, p. 050 554 2683, raisa.harju@chamber.fi
http://kauppakamari.fi/tavarantarkastus/


24.11.2016

Vuoden 2016 logistiikkayritys ja logistiikkatoimija valittu

Turun kauppakamari ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen LOGY ry:n Varsinais-Suomen piiri myöntää vuosittain kunniapalkinnon sekä vuoden logistiikkayritykselle että vuoden logistiikkatoimijalle. Tänä vuonna Vuoden logistiikkayritys -palkinnon sai Stevena Oy ja Vuoden logistiikkatoimija -palkinnon Kari Jalkanen.

Stevena Oy toimii kaikissa Lounais-Suomen satamissa ja on omalla vahvalla panoksellaan kehittänyt alueen logistista toimintaympäristöä. Lounais-Suomen satamilla on tärkeä merkitys koko Suomen logistisen toimintaympäristön osalta. Erityisesti merkitys korostuu Suomen ja Skandinavian välisessä liikenteessä. Stevena on ollut aktiivisesti kehittämässä tämän koko Suomelle tärkeän yhteysvälin toimivuutta.

Kari Jalkanen on Turun Ammattikorkeakoulun yliopettaja ja koulutusvastaava. Hän on pitkään ja ansiokkaasti vastannut logistiikan koulutuksesta Varsinais-Suomen alueella. Hän on ollut myös erittäin aktiivisesti logistiikka-alan järjestöjen toiminnassa ja kehittämässä Varsinais-Suomen logistista osaamista ja toimintaympäristöä.

Lisätiedot:
johtaja Jarkko Heinonen
Turun kauppakamari
p. 050 60155
jarkko.heinonen@turku.chamber.fi

puheenjohtaja Petri Hällfors
LOGY ry Varsinais-Suomen piiri
petri.hallfors@values.fi


24.11.2016

Kauppakamarin elinkeinopoliittinen kuntapalkinto Antti Kortelle

Turun kauppakamari jakaa vuosittain Elinkeinopoliittisen kuntapalkinnon. Sen saa jokin varsinaissuomalainen kunta, kunnan organisaation osa tai siinä työskentelevä henkilö.
Tämän vuoden palkinnon jakoperusteina oli kunnan kaavoitus, tonttitarjonta ja lupamenettelyt. Teeman pohjalta kauppakamarin jäsenyritykset saivat vapaasti ehdottaa henkilöä, kuntaa tai kunnan organisaatiota, joka on heidän mielestään aktiivisesti, ansiokkaasti ja erityisesti yritysmyönteisessä hengessä hoitanut ja vienyt eteenpäin mainitun teeman mukaisia asioita.
Perusteltuja ehdotuksia tuli useampia, joiden pohjalta elinkeinopolitiikan valiokunta päätti myöntää vuoden 2016 Elinkeinopoliittisen kuntapalkinnon Raision kaupungin tekniselle johtajalle Antti Kortelle.
Hänen ja koko Raision kaupungin toimintatavassa katsottiin olevan erittäin yrittäjäystävällinen ote ja päätöksenteossa mietitään myös sitä, miten kaupungin toiminta vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin. Huomiota sai myös se, että kaupunki tiedottaa hyvin asioiden etenemisestä.
”Monien fyysisten toimintaympäristötekijöiden lisäksi myös niin sanotun hallinnollisen toimintaympäristön on tutkimuksissa todettu suoraan vaikuttavan yritysten toimintaedellytyksiin ja tätä kautta niiden kilpailukykyyn. Aluetason hallinnollinen toimintaympäristö rakentuu suurimmaksi osaksi kuntien toiminnan kautta. Tällaiset positiiviset esimerkit kunnan hyvästä yritysilmapiiristä ovat erittäin tärkeitä”, kertoo johtaja Jarkko Heinonen Turun kauppakamarista.
Info-laatikko:

Turun kauppakamarin elinkeinopoliittisen kuntapalkinnon saajat:

2011: Uusikaupunki
2012: Loimaa
2013: Salo
2014: Kemiönsaaren kunta
2015: Turun kaupunki
2016: tekninen johtaja Antti Korte, Raision kaupunki

Lisätiedot:
Jarkko Heinonen, johtaja, p. 050 601 55, jarkko.heinonen@turku.chamber.fi


6.10.2016

Turun kauppakamarin teollisuusvaliokunta: Hyvinvointimme ytimenä on vientivetoinen ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen teollisuus

Teollisuus kokonaisuudessaan on sekä liikevaihdolla, että työpaikkojen määrällä mitattuna Suomen tärkein toimiala. Koko maahan verrattuna teollisuuden merkitys korostuu Varsinais-Suomessa.

Yritysten liikevaihdosta yli kolmannes syntyy teollisuudessa ja alueemme kaikista työpaikoista joka neljäs on teollisuusyrityksessä. Teollisuustoiminta synnyttää myös merkittävän osan palvelukysynnästä. Pienen kansantaloutemme kannalta välttämättömästä viennistä teollisuuden suora osuus on 75 prosenttia. Lisäksi iso osa palveluviennistä on käytännössä sidoksissa teollisuuden tavaravientiin. Teollisuuden merkitys taloudelle ja hyvinvoinnille on keskeinen ja siksi on huolehdittava teollisuustuotannon edellytyksistä pysyä ja kasvaa alueellamme.

Teollisuuden suurimmat huolenaiheet Suomessa liittyvät logistiikkaan ja työvoimaan

”Saadaksemme viennin kasvuun meidän on ennen kaikkea voitettava markkinaosuuksia. Kilpailukykysopimus voi antaa tähän hyvää pohjaa, mutta tarvitsisimme myös lisää joustavuutta työmarkkinoille. Tilauksen saaminen edellyttää usein hyvin tiukkaa aikataulua ja työtä olisi silloin voitava tehdä enemmän. Jos palkkakustannukset tämän vuoksi kohoavat jyrkästi, emme pärjää kilpailussa tai saatu tilaus ei ehkä olekaan enää kannattava”, sanoo Turun kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Bayer Oy:n varatoimitusjohtaja Peter Essen.

Erityisenä huolenaiheena voidaan pitää myös sitä, että peräti joka viides keskisuuri teollisuusyritys piti kauppakamarien tutkimuksen mukaan Suomessa sijaitsemisen ongelmana pitkiä kuljetusmatkoja ja siitä syntyviä kustannuksia. ”Tämä on erityisen ongelmallista siitä syystä, että juuri keskisuuren teollisuuden omaehtoinen kansainvälistyminen ja viennin kasvu ovat Suomen talouden kehityksen avaintekijöitä. Näiden yritysten pääasialliset asiakkaat ja myös kilpailijat sijaitsevat Keski- ja Pohjois-Euroopassa”, sanoo johtaja Jarkko Heinonen Turun kauppakamarista.
Teollisuusvaliokunnan mukaan on varmistettava Suomessa sijaitsevien tuotantolaitosten kyky kilpailla näillä markkinoilla, vaikka kuljetusmatkamme ovatkin pidemmät. Suomen on panostettava kuljetusten kustannustehokkuuteen ja varmistettava, ettei tavaraliikenteessä synny katkoksia esimerkiksi turhien lakkojen vuoksi. Asiakkaan ei ole vaikeaa löytää toista toimittajaa suomalaisen tilalle, mikäli kuljetuksissa syntyy hinta- tai aikatauluongelmia.

Alueiden kilpailukykyselvityksessä Turun kauppakamarin alueella esille nousee erityisesti myös niin sanottu tunnin juna. Toiveena on uuden raideyhteyden myötä syntyvä laaja Helsingin ja Turun yhteinen työssäkäyntialue. Sillä olisi tutkimuksen mukaan merkittävä vaikutus teollisuuden toimintaedellytyksiin alueellamme.

Liitteet:

Alueiden kilpailukyky -selvitys 2016

Lisätietoja:
Jarkko Heinonen
johtaja
+3585060155
jarkko.heinonen@kauppakamari.fi


15.6.2016

Yritysjohtajien arvosana hallitukselle tippunut viimeisen puolen vuoden aikana

Suomalaiset yritysjohtajat antavat hallitukselle arvosanan 7,1, asteikolla 4–10. Vielä marraskuussa 2015 arvosana oli jonkin verran korkeampi (7,4). Laskussa on myös yritysjohtajien arvosana hallituksen sote-toiminnalle. Liikenneratkaisut saavat kuitenkin paremman arvosanan kuin marraskuussa. Yritysjohtajat antavat kilpailukykysopimuksesta arvosanan 7,5. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin teettämästä Yritysparlamentti-kyselystä.

Yritysjohtajien mielipiteet Suomen kehityksestä ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan viimeisen puolen vuoden aikana. Johtajat antavat arvosanan 7,3 kysymykseen “Onko Suomi menossa oikeaan suuntaan”. Vastaava luku oli marraskuussa 6,9.

Tästä huolimatta johtajien tyytymättömyys hallituksen toimintaa kohtaan on kasvanut. Yritysjohtajat antavat hallituksen toiminnalle yleisellä tasolla arvosanan 7,1. Marraskuussa 2015 vastaava arvosana oli 7,4.

Sote- ja aluehallintouudistuksen, verotuksen sekä sääntelyn purkamisen kehittämisen arvosanat jäävät kaikki alle 7:n. Yritysjohtajien arvosana sote-uudistuksesta on puolessa vuodessa tippunut 6,5:een marraskuun 6,9:stä. Verotukseen liittyvät linjaukset ja päätökset saavat arvosanan 6,5 (marraskuussa 6,6). Arvosana sääntelyn purkamisesta on 6,9 (marraskuussa 6,7). Suurin parannus on liikenteen kehittämisessä, jossa arvosana nousi tasolle 7,0 (marraskuussa 6,6).

Korjausvelkaohjelmapaketti ja sen yhteydessä yhteydessä päätetty 364 miljoonan euron lisärahoitus liikenneväylien korjauksiin on varmastikin yrityksissä huomioitu. Tämä saattaa hyvinkin näkyä kyselyn tuloksissa, kommentoi johtaja Jarkko Heinonen Turun kauppakamarista. Lisäksi hallitus päätti aloittaa Helsinki-Turku -ratayhteyshankkeen yleis- ja ratasuunnitelmien toteuttamisen. Tämä euromäärältään pieni, mutta strategisesti tärkeä panostus osoittaa hallituksen pitkän tähtäimen näkemystä Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi, hän jatkaa.

Suunta oikea, vauhti riittämätön

Yritysjohtajat antavat kilpailukykysopimuksesta arvosanan 7,5. Onnistunut kilpailukykysopimus on vastaajien mukaan tärkeä askel oikeaan suuntaan, mutta toimenpiteenä riittämätön.

Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin Yritysparlamentti-kyselystä, joka suunnataan noin 400 yritysjohtajalle eri puolella Suomea. Kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa, ja vastausprosentti oli tällä kertaa 47. Kysely lähetettiin vastaajille 6.6., muutama päivä ennen kilpailukykysopimuksen lopullista varmistumista. Vastaajat kuuluvat Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan, Keskuskauppakamarin hallitukseen, alueellisten kauppakamarien hallituksiin tai Kansainvälisen kauppakamari ICC:n Suomen osaston hallitukseen.

Lisätiedot:
Jarkko Heinonen, johtaja, p. 050 601 55 (jarkko.heinonen@turku.chamber.fi)


9.6.2016

Suosittu digikoulu saapuu Turkuun

Turun kauppakamari järjestää yhteistyössä Elisan kanssa lapsille tarkoitetun digikoulun. Digikoulua käydään kesäkuun ensimmäisellä viikolla kauppakamarin tiloissa Turun keskustassa. Digikouluissa 10–12-vuotiaat lapset oppivat ohjelmoinnin perusteita sekä tutustuvat esineiden internetiin ja digitalisaatioon.

Yksi Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan tavoitteista on edistää digitalisaatiota ja digikoulun avulla kauppakamari haluaa nostaa esiin digi-osaamisen tärkeyttä jo varhais-kasvatuksessa. ”Kaikkien ei tarvitse olla huippukoodareita, mutta perusteiden ymmärtäminen on tärkeää, sillä digitalisaatio on tulevaisuudessa arkipäivää niin leluissa kuin kodinkoneissakin”, toteaa Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan sihteeri Tiina Jaatinen.

Digitalisaatio tuo monia positiivisia mahdollisuuksia yhteiskunnalle, mutta samalla se vaatii yhteisiä ponnisteluja varmistamaan, että jokaisella meillä on niitä taitoja ja osaamista, joita tulevaisuuden digikansalaisuus vaatii. Digitalisaatio tuo koodin kaikkialle: tutkimuslaitos Gartnerin mukaan vuoteen 2020 mennessä yli 20 miljardia asiaa ja esinettä on yhteydessä verkkoon.

”Elisa on järjestänyt jo yli 30 digikoulua eri paikkakunnilla ja nyt digikoulu järjestetään Turussa yhteistyössä Turun kauppakamarin kanssa. Digikoulumme ovat keränneet runsaasti myönteistä palautetta. Haluamme tukea lapsia ja opettajia digitaitojen hankkimisessa nyt kun ohjelmointi tulee ensi syksynä osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa”, sanoo ICT-valiokunnan puheenjohtajana toimiva Elisan aluejohtaja Harri Salo”

Maksuttomassa digikoulussa asiantuntijat opastavat lapsia digitaaliseen maailmaan. Digikoulun osanottajat pääsevät tutustumaan ohjelmointiin ja kokeilemaan omien pelien luomista tablet-tietokoneella. Lapset eivät tarvitse mukaan omia laitteita. Opetuksessa käytetään tablet-sovellusta, joka opettaa ohjelmoinnin perusteita pelillisessä muodossa. Opetuksessa ei siis keskitytä mihinkään tiettyyn ohjelmointikieleen, vaan pääpaino on ohjelmoinnin vaatimassa logiikassa sekä perusrakenteissa, jotka toistuvat kielestä toiseen.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:

Digikoulun tapahtumasivu: http://www.turku.chamber.fi/tapahtumat/turun-kauppakamarin-digikoulu/
Lisätietoja digikouluista www.elisa.fi/digikoulu

Tiina Jaatinen, yhteyspäällikkö, Turun kauppakamari
tiina.jaatinen@kauppakamari.fi, puh. 050-3212781

Harri Salo, Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan puheenjohtaja
harri.salo@elisa.fi, puh. 050-3130809


 

Uusia tapoja työllistää nuori kesätöihin

Hieman yli puolet varsinaissuomalaisista yrityksistä ilmoittaa palkkaavansa kesätyöntekijöitä tulevana kesänä. Tämä käy ilmi Turun kauppakamarin tekemästä kesätyökyselystä. Ammattikorkeakoulun opiskelijat kokeilevat kesätyöllistymistä osuuskunnan nimiin.

Turun kauppakamari luotasi aiempien vuosien tapaan jäsenorganisaatioidensa suunnitelmia työllistää kesällä nuoria ja opiskelijoita kesätöihin. Kesätyöntekijäkysely toteutettiin sähköisesti helmikuussa ja vastauksia saatiin lähes kolmesataa. Vastaajina oli niin yrityksiä kuin julkisiakin toimijoita koko Varsinais-Suomesta.

Yritykset palkkaavat kesäsijaisia aiempien vuosien tahtiin. – Eniten kesätöitä tarjotaan ammattikorkeakouluopiskelijoille ja toisen asteen ammatillisille opiskelijoille sekä yli 18-vuotiaille, kertoo WTC-päällikkö Jaana Mäkikalli Turun kauppakamarista. Kesätyöläisten haussa hyödynnetään eniten henkilökunnan verkostoja sekä palkataan yritykseen saapuneiden yhteydenottojen tai hakemusten perusteella. Myös oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä.

Suurimpana rajoittavana tekijänä kesätyöntekijöiden palkkaamiselle yritykset kokevat sopivien töiden tai tehtävien puutteen. Vastaajat kokevat myös, että taloudellinen tuki, esimerkiksi palkkatuki, voisi edesauttaa nuorien työllistämistä kesäsijaisuuksiin.

Kesätyöläisiä palveluna?

Turun ammattikorkeakoulu kokeilee tulevana kesänä opiskelijoiden työllistämistä osuuskunnan lukuun. Yritys voi vuokrata työvoimaa opiskelijoiden omistamasta osuuskunnasta. ­– Yritykset ovat jonkin verran kyselleet tämän tyyppistä palvelua, jossa kesätyöntekijän voisi palkata niin sanotusti laskulla, kertoo johtaja Jarkko Heinonen Turun kauppakamarista. – Yritykseen tulevan kesätyöntekijän palkan maksaa sekä muista velvoitteista huolehtii osuuskunta, hän jatkaa. Näin on haluttu tehdä kesätyöntekijän palkkaaminen mahdollisimman helpoksi yrityksille.

Nuorilletoita.fi -kampanja

Turun kauppakamari osallistuu valtakunnalliseen Nuorille töitä -kampanjaan haastaen mukaan kaikki yritykset ja organisaatiot tarjoamaan yhä useammalle nuorelle mahdollisuus kesätöihin tai -harjoitteluun. Yritykset voivat ilmoittaa vapaista työpaikoista nuorilletoita.fi -nettisivuilla sekä myös haastaa muita yrityksiä mukaan kampanjaan. Sivustolle on tähän mennessä ilmoitettu jo lähes 3500 työpaikkaa.

Lisätiedot:
Jarkko Heinonen, johtaja, Turun kauppakamarin teollisuusvaliokunnan sihteeri, p. 050 60155, jarkko.heinonen@turku.chamber.fi
Jaana Mäkikalli, WTC-päällikkö,Turun kauppakamarin Koulutus- ja työvoimavaliokunnan sihteeri, p. 050 303 7725, jaana.makikalli@wtc-turku.fi


Helsinki–Turku-ratayhteyden kehittämisellä positiivinen vaikutus koko Etelä-Suomen kasvulle

Suomen hallitus on päättänyt aloittaa Helsinki–Turku-ratayhteyshankkeen yleis- ja ratasuunnitelmien toteuttamisen. Liikennekäytävävaltuuskunta on tyytyväinen päätökseen, mikä tukee EU:n määrittämän ydinverkkokäytävän toteutusta Suomessa.

Espoon ja Salon välisen oikoradan ja muiden kapasiteettia parantavien investointien avulla on mahdollista supistaa matka-aika Helsingin ja Turun välillä runsaaseen tuntiin nykyisellä junakalustolla. Tämä toteuttaa EU:n asettamat vaatimukset ydinverkkokäytävän palvelutasosta ja luo samalla uuden, laajan ja merkittävän yhteisen yritystoiminta- ja työssäkäyntialueen.

”Erittäin hienoa, että maan hallituksessa nähdään tämän hankkeen strateginen merkitys Suomelle”, toteaa Liikennekäytävävaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vuoria. ”Selkeä pitkän tähtäimen näkemys Suomen kilpailukyvyn kehittämisestä on tärkeää”, hän jatkaa.

Tänä vuonna valmistuneiden uusien selvitysten mukaan laajempi työssäkäyntialue vaikuttaa suoraan yritysten kilpailukykyyn ja tuotannon arvoon, kertoo valtuuskunnan sihteeri, johtaja Jarkko Heinonen Turun kauppakamarista. ”Oleellisinta on se, että tunnin juna tehostaa aivan uudella tavalla koko Etelä-Suomen yritystoimintaympäristöä.

Tutkimuksen mukaan suora positiivinen vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on vähintään 80 miljoonaa euroa, minkä päälle tulevat vielä monet muut, muun muassa ajansäästöön ja tehokkaampaan infrastruktuuriin liittyvät hyödyt.”

Liikennekäytävävaltuuskunta

Liikennekäytävävaltuuskunta on perustettu edistämään Euroopan Unionin määrittämän, niin sanotun VälimeriSkandinavia-ydinverkkokäytävän toteutusta Suomessa. Sen tärkein yksittäinen osa on ns. tunnin juna, jolla tarkoitetaan HelsinkiTurku-ratayhteyden kehittämistä siten, että matka-aika Helsingin ja Turun välillä lyhenee nykyisellä junakalustolla noin tuntiin. Tämä edellyttää olemassa olevan raidekapasiteetin parantamista Helsinki–Espoo- ja Salo–Turku-väleillä sekä uutta rataa Espoo–Lohja–Salo-välille.

Lisätiedot: Jarkko Heinonen, johtaja, p. 050 601 55 (jarkko.heinonen@turku.chamber.fi)

Valtuuskunnan kokoonpano

Matti Vuoria Valtuuskunnan puheenjohtaja
Jarkko Heinonen Valtuuskunnan sihteeri, Turun kauppakamari, johtaja
Minna Arve Turun kauppakamari, toimitusjohtaja
Jari Flinck Matti Vanhasen erityisavustaja
Heikki Hartela Hartela-Yhtiöt Oy
Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja
Jukka Hienonen Paroc Group Oy:n hallituksen pj
Sauli Hievanen SAK, Elinkeinopoliittinen asiantuntija
Mikko Hupa Åbo Akademi, rehtori
Kari Häkämies Varsinais-Suomen liitto, maakuntajohtaja
Arja Juvonen kansanedustaja
Esko Jääskeläinen Suur-Seudun Osuuskauppa, toimitusjohtaja
Antti Kaikkonen kansanedustaja
Ilkka Kanerva kansanedustaja, Varsinais-Suomen liitto, pj
Ari Kaperi Nordea Oyj, Country Senior Executive in Finland
Jarkko Kaplin Nordkalk Oy, toimitusjohtaja
Reijo Karhinen OP-Pohjola-ryhmä, pääjohtaja
Jyrki Kasvi kansanedustaja
Kari Kauniskangas YIT Oyj, toimitusjohtaja
Annika Lapintie kansanedustaja
Timo Lappalainen Orion Oyj, toimitusjohtaja
Eero Lehti kansanedustaja
Liisa Leino Teollisuusneuvos, Leinovalu Oy
Hannu Lunden kauppaneuvos, Lunden Oy
Jukka Mäkelä Espoon kaupunki, kaupunginjohtaja
Jorma Mäntynen WSP Finland Ltd, johtaja, professori
Ville Niinistö kansanedustaja
Petteri Orpo Sisäministeri
Jari Paasikivi Vuorineuvos, Oras invest, tj
Heikki J. Perälä Helsingin seudun kauppakamari, toimitusjohtaja
Aleksi Randell Turun kaupunki, kaupunginjohtaja
Antti Rantakokko Salon kaupunki, kaupunginjohtaja
Matti Rihko Raisio Oyj, toimitusjohtaja
Antti Rinne kansanedustaja, pj. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Jukka Rinnevaara Teleste Oyj, toimitusjohtaja
Annika Saarikko kansanedustaja
Ossi Savolainen Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja
Mika Sivula Lohjan kaupunki, kaupunginjohtaja
Risto Siilasmaa Nokia Oyj, F-Secure Oyj, hallituksen puheenjohtaja
Katja Taimela kansanedustaja
Kari Uotila kansanedustaja
Timo Vuorinen If Suomi, toimitusjohtaja
Stefan Wallin kansanedustaja


Turun kauppakamari haluaa purkaa normeja

Suomi on sääntöjen luvattu maa. Kauppakamarin tavoitteena on päästä eroon yritysten toimintaa hankaloittavista normeista. Turun kauppakamari kerää nyt yritysten konkreettisia ongelmia ja tekee niistä yhteenvedon kansanedustajille.

Eduskuntavaalien aikana Keskuskauppakamarin toteuttamassa kyselyssä pyydettiin nykyisiä eduskuntapuolueita ottamaan kantaa keskeisiin talouspolitiikan kysymyksiin. Kaikki puolueet vastasivat myöntävästi kysymykseen “Pitääkö yritysten hallinnollista taakkaa keventää ja lupaprosesseja nopeuttaa?” Puolueet olivat kyselyn mukaan hyvin yksimielisiä siitä, että hallituksen on sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen.

Myös kauppakamareiden yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa määriteltiin, että hallituksen on sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien nopeuttamiseen. Yhden luukun periaate on kauppakamareiden mukaan toteutettava. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin ja Turun kauppakamari haluaa viedä terveisiä yrityksiltä suoraan kansanedustajille.

”Suomessa sääntely on erityisen ankaraa ja tällä on negatiivisia vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn. Pyydämme nyt jäsenyrityksiämme kertomaan meille miten byrokratia haittaa toimintaa. Koostamme nettisivuilla olevan kyselyn vastauksista terveiset kansanedustajille”, kertoo toimitusjohtaja Minna Arve.

Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen tervetullutta

Turun kauppakamari on jo vuosien ajan hakenut loppiaisen aukiolon poikkeuslupaa ja vuoden alussa voimaan tullut laki kauppojen aukioloajan vapauttamisesta jätti historiaan tämän lupaprosessin. Kaupat ja parturi- ja kampaamot ovat vuoden alusta lähtien saaneet määrittää itse aukioloaikansa, millä on Turun kauppakamarin mukaan positiivisia vaikutuksia myös työllisyyteen ja talouskasvuun. Laki oli ensimmäinen konkreettinen askel turhan sääntelyn poistamiseen ja kauppakamari toivoo hallituksen jatkavan normien purkua.

Lisätiedot: Minna Arve, toimitusjohtaja, p. 044 907 5210 minna.arve@turku.chamber.fi

Twitter: #normitalkoot
www.turunkauppakamari.fi/normitalkoot


Tutkimus: junayhteyden nopeuttaminen Turun ja Helsingin välillä toisi merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä

Matka-ajan lyheneminen sitoo alueita aiempaa tiiviimmäksi yhteiseksi talous- ja työssäkäyntialueeksi, jonka tuomat edut yritystoiminnalle ovat juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan merkittäviä. Oikorata Helsingin ja Turun välille on Suomen vanhimpia rautatieverkon parantamissuunnitelmia. Investointi maksaisi itsensä tutkimuksen mukaan 20 vuodessa.

Tunnin juna -hanke on osa Euroopan Unionin määrittämää liikenteen ydinverkkokäytävää, jossa Suomi on määritelty tärkeimmäksi väyläksi Euroopan ja Venäjän välillä. EU:n investointipanostukset kohdentuvat erityisesti ydinverkkokäytäviin ja niihin kuuluviin ratahankkeisiin. Tämä tuki on nyt mahdollista hyödyntää Suomen raideinfrastruktuurin kehittämisessä.

Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan Tunnin junan tuomat kansantaloudelliset hyödyt perustuvat laajan metropolialueen, eli Helsingin, Turun ja Tampereen kasvualueiden keskinäisen integraation voimistumiseen. Matka-ajan puolittuminen noin tuntiin Turun ja Helsingin välillä ja 40 km lyhyempi junayhteys integroi yhteen näiden alueiden työmarkkinat. Työmarkkinoiden integroituminen synnyttää uutta aineetonta ja inhimillistä pääomaa, jolla on positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin ja kansantalouteen. Tutkimuksen on tehnyt professori Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta ja siinä on käytetty aineistona mm. Tilastokeskuksen, Kaupunkitutkimuksen, EK:n ja Suomen asiakastiedon aineistoja. Aineisto kattaa 65 % yksityisen sektorin BKT:sta.

Investoinnin takaisinmaksuaika 20 vuotta

Tutkimuksen mukaan hyödyt matkustusajan säästöissä ja hiilidioksidipäästöissä ovat 30 miljoonaa euroa.  Kokonaishyödyn kannalta ne laskisivat lippujen hintoja viisi euroa matkalta. Suuremman työpaikkaliikkuvuuden synnyttämä uusi aineeton ja inhimillinen pääoma taas synnyttää 40–50 miljoonan euron tuotot kansantalouteen. Yhteensä noin 80 miljoonan euron vuosittaisilla tuotoilla infrastruktuuri-investointi kaksiraiteiseen Tunnin junaan rahoittaisi itsensä noin 20 vuodessa.

Toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen perusteella suuret ja paljon julkisuutta saavat investoinnit liikenneyhteyksiin saavat aikaan myös ennakoimattomia lisähyötyjä. Kun otetaan huomioon alueen väestön ennustettu kasvu ja uuden liiketoiminnan tarjoamat työpaikat, työperäinen matkustus kasvaa vielä ennustettua merkittävämmin. Tunnin juna vauhdittaisi myös merkittäviä kaavoitus- ja rakennushankkeita Turku-Kupittaa-Skanssi-Itäharjun alueella Turussa sekä Helsingin suunnalla. Maan arvonnousua voitaisiin käyttää hankkeen rahoituksessa.

SAK:n elinkeinopoliittisen asiantuntijan Sauli Hievasen mukaan Helsingin ja Turun välisen nopean rautatien yleissuunnittelu pitää käynnistää nykyisen hallituskauden aikana ja radan rakentaminen aloittaa ensi vuosikymmenellä.

”Etelä-Suomeen on syntymässä yhtenäinen työssäkäyntialue, jonka keskuksena toimii Helsinki-Turku-Tampere -kolmio. Alueelle tulee sijoittumaan yli puolet Suomen työpaikoista. Työvoiman liikkuvuuden lisääminen on todellinen työmarkkinareformi, jolla lisätään kansantalouden tuottavuutta ja luodaan Suomeen uusia työpaikkoja”, Hievanen toteaa.

Express-vuoro on hyvä alku

VR avaa maaliskuussa uuden Turun ja Helsingin välisen Express–vuoron, jonka matka-aika on 1h 38min. Erikoisvuoro lähtee Turusta klo 7:08 (Helsingissä 8:46) ja Helsingistä Turkuun 16:10 (Turussa 17:48). Juna ei kuitenkaan pysähdy Salossa, Karjaalla, Kirkkonummella eikä Espoossa, eikä näin ollen helpota näiden alueiden työmatkaliikennettä. Kaksiraiteinen oikorata alentaisi häiriöherkkyyttä ja mahdollistaisi junien maksiminopeuden hyödyntämisen.

”Uusi vuoro on hyvä ja positiivinen viesti VR:n halusta kehittää palveluaan ja työmatkaliikkumisen edellytyksiä. Perusongelma eli junanopeuksien rajoitukset ei kuitenkaan poistu, vaikka kallistusjärjestelmää onkin parannettu”, toteaa Etelä-Suomen liikennekäytävävaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vuoria.

Lisätiedot:

Hannu Piekkola, professori, Vaasan yliopisto, Puh. 044 0244349, hannu.piekkola@uva.fi
Jarkko Heinonen, johtaja, Turun kauppakamari, p. 050 601 55 jarkko.heinonen@kauppakamari.fi


Alueen kauppakamarit: Tullin suunnitelmat vaikeuttaisivat vientiä

Tullin suunnittelema aukioloaikojen rajoittaminen hankaloittaisi yritysten vientitoimintoja. Tulli aikoo selvittää asiakaspalvelun rajoittamista yhteen päivään viikossa jo tulevana keväänä. Näillä alueilla toimivien kauppakamarien mielestä tullin asiakaspalvelun rajoittaminen heikentää Suomen kilpailukykyä ja sen on ehdottomasti pitäydyttävä alkuperäisessä suunnitelmassaan tuoda rajoituksia toimintaansa vasta vuosina 2018–2019, jolloin palvelut ovat saatavissa myös sähköisesti.

Sähköiset palvelut tavoitteena 2020 mennessä

Tullilla on tavoitteena siirtää palvelujaan entistä enemmän sähköiseen muotoon, mikä mahdollistaa suoran asiakaspalvelun vähentämisen. Tullin tiedotteen mukaan se selvittää asiakaspalvelun rajoittamista yhteen päivään viikossa jo 1.3.2016 alkaen Jyväskylän, Kokkolan, Lahden, Oulun, Rauman, Tampereen ja Vaasan toimipaikoilla, sekä 1.6.2016 alkaen Hakkilan, Hangon, Porin, Tornion ja Turun toimipaikoissa. Koska sähköiset palvelut eivät vielä tuolloin ole käytössä, aiheuttaisi asiakaspalvelun rajoittaminen merkittävää haittaa Suomen vienti- ja tuontikuljetuksille ja näin Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyyn heikkenisi kansainvälisillä markkinoilla.

”Käytämme tullin palveluja tuonnissa ja viennissä päivittäin ja aukioloaikojen supistaminen hankaloittaa toimintaamme. Olemme jo nyt joutuneet tekemään merkittäviä investointeja tietojärjestelmiin, jotta saamme sähköiset palvelut toimimaan. Tosin kaikkiin palveluihin ei vielä ole sähköistä järjestelmää eikä ole ratkaisua siihen, miten pystymme asiat hoitamaan, jos tulli on vain päivän viikossa auki,” kertoo toimitusjohtaja Olavi Vainikainen Villen Huolinta Oy:sta.

Vastuuta tullin toiminnoista on pikkuhiljaa siirretty huolitsijakunnalle ja nykyään yritysten on joko itse hallittava monimutkaiset EU säännökset tai käytettävä asiamiestä. ”50 vuotta kestäneen urani alussa tulli hoiti kaiken, nyt palvelut ovat jatkuvasti supistuneet ja kustannuksemme kasvavat. Ne kohdistuvat välillisesti asiakkaillemme,” toteaa Vainikainen.

Palvelut turvattava

Kauppakamarit katsovat, että Tullilla on suuri merkitys ja vastuu Suomessa sijaitsevien yritysten toimintaedellytysten ylläpitämisestä. On kaikin puolin hyvä entistä enemmän siirtää julkisia palveluja sähköiseen muotoon ja lisätä näin hallinnon tuottavuutta. Tätä ei kuitenkaan missään olosuhteissa saa tehdä yritysten toimintaedellytysten kustannuksella.

”Toimitusaika ja –varmuus ovat keskeisiä vientiyritysten kilpailukykytekijöitä, eivätkä kuljetusaikataulut voi mitenkään noudattaa Tullin rajoitettua aukioloaikaa. Tärkein lähtökohta on aina asiakkaan tarve ja aikataulu. Sovituissa toimitusajoissa on aina voitava pysyä tai luotettavuutemme tavarantoimittajana kärsii mikä jo sellaisenaan johtaa asiakasmenetyksiin. Lisäksi vientikuljetusten viivästyminen synnyttää merkittäviä lisäkustannuksia, joita vientiedellytysten tulemiseksi pitää kaikin mahdollisin keinoin välttää,” toteaa johtaja Jarkko Heinonen Turun kauppakamarista.


Uudet IT2015-sopimusehdot helpottavat IT-alan sopimusten tekemistä

Informaatioteknologian uudistetut sopimusehdot esiteltiin Turun kauppakamarin koulutuksessa 19.1.2016. Ehdoilla helpotetaan pk-yritysten IT-tuotteiden ja -palvelujen hankinnoista sopimista. Uudistettuun sopimusehtopakettiin on muun muassa lisätty ketterien menetelmien käyttöä koskevat erityisehdot.

IT2015-sopimusehtojen mallisopimukset ja vakioehdot tarjoavat IT-kentälle selkeät pelisäännöt ja vähentävät riitaisuuksia kaupankäynnissä.

“IT2015-sopimusehtojen ensisijaisena tavoitteena on helpottaa IT-alan sopimusten tekemistä ja alentaa sopimisesta aiheutuvia kustannuksia”, kommentoi Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan sihteeri Tiina Jaatinen.

”Olemme käyttäneet IT-sopimusehtoja jo pitkään. Ne nopeuttavat sopimusten tekemistä, nyt kun niitä on oppinut käyttämään ja olemme viilanneet ehdot sopiviksi meille. Käytämme pohjana yleisiä sopimusehtoja ja erityisehtoja tarpeen mukaan. Valmiilla pohjalla sopimus saadaan parhaimmillaan aikaiseksi parissa viikossa, toisinaan menee kuukausiakin. Julkisten organisaatioiden tapauksessa homma toimii erilailla, saamme valmiit sopimusmallit ja niihin on joko suostuttava tai jätettävä tarjoamatta.”, kommentoi toimitusjohtaja Sami Vaskuri Avoltus Oy:sta.

Lisäyksiä ketterien menetelmien ja pilvipalveluiden osalta

Uudistettuihin sopimusehtoihin on lisätty ketterien menetelmien käyttöä koskevat erityisehdot. Lisäksi on ajanmukaistettu erityisehdot tietoverkon välityksellä toimitettavista palveluista, eli pilvipalvelu-ehdot. Pakettiin kuuluu myös yleiset sopimusehdot, kuusi muuta erityisehtoa ja mallisopimuksia. Alalta tulleiden toivomusten mukaisesti on laadittu malli liiketoiminnan eettisistä periaatteista.

”Sopimusehtojen ansiosta neuvotteluun kuluva aika vähenee. Eettisiä ohjeita on vaadittu erityisesti tarjouskilpailuihin vastatessa. Ajatuksena on, että yritys tekisi itse oman ohjeistuksen ja tarjoamme tähän mallin”, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä.

IT2015-sopimusehdot soveltuvat käytettäviksi yritysten välisissä kotimaisissa IT-toimituksissa. Ne on laadittu yhteistyönä Keskuskauppakamarin, Ohjelmistoyrittäjät ry:n, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n, Teknologiateollisuus ry:n ja Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n kanssa. Uudistuksen yhteydessä on myös kiinnitetty huomiota ehtojen käytettävyyteen. Lisenssit voi hankkia www.teknologiainfo.net –sivuston kautta.


Turun kauppakamarin toimitusjohtajaksi Minna Arve

Turun kauppakamarin nykyinen toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki on jäämässä eläkkeelle. Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu KTM Minna Arve.

Turun kauppakamarin hallitus on tänään yksimielisesti valinnut Jari Lähteenmäen seuraajaksi Minna Arveen, joka toimii tällä hetkellä Kansallisen Kokoomuksen puoluesihteerinä. Arve aloittaa tehtävässään 15.2.2016.

”Minnan ominaisuudet täyttävät erinomaisesti Turun kauppakamarin toimitusjohtajalle asetetut vaatimukset. Hänen verkostonsa sekä Turussa että valtakunnallisesti ovat todella hyvät. Minna on energinen ja aikaansaava ja hänen vuorovaikutustaitonsa ovat erinomaiset. Valinnassa painotettiin myös elinkeinoelämän tuntemusta, mikä Minnalla on taustansa ansiosta hyvä”, perustelee Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Hannu Lundén.

”Olen todella innostunut. Turun kauppakamarin toimitusjohtajan tehtävä on äärimmäisen mielenkiintoinen Turun seudun ja koko lounaisen Suomen kasvun ja kehittämisen kannalta. Turku ja Turun seudun menestys on ollut minulle aina lähellä sydäntä. Tulen tekemään hartiavoimin töitä koko alueen elinkeinoelämän menestyksen eteen ja haluan nostaa Turun kauppakamarin yhdeksi alueen tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista toimijoista,” Arve sanoo.

Minna Arve on 41-vuotias kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta. Hän siirtyy tehtävään Kansallisen Kokoomuksen puoluesihteerin tehtävästä. Tätä ennen Arve on toiminut mm. Turun kaupunginhallituksen päätoimisena puheenjohtajana ja HyTest Oy:n markkinointipäällikkönä.

Yritysten toimintaedellytysten puolustaja

Turun kauppakamari on yritysten edunvalvoja ja huolehtii siitä, että Varsinais-Suomi tarjoaa kauppakamarin jäsenille kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kauppakamari tarkastelee elinkeinoelämän kannalta merkittäviä muutos- ja kehitystrendejä sekä tuo esiin kehittämisideoita ja toimenpide-ehdotuksia.

Turun kauppakamarin hallitus toivottaa Minnan lämpimästi tervetulleeksi vetämään kamarin ammattitaitoista ja asiantuntevaa tiimiä. Samalla kauppakamari haluaa kiittää pitkäaikaista toimitusjohtajaa Jari Lähteenmäkeä, joka on tehnyt poikkeuksellisen suuren työn sekä kauppakamarin että koko alueemme talouselämän puolesta.

”Aivan kokonaan ei ole Jaria vielä tarkoitus päästää eläkkeelle vaan toivomus on, että hän edelleen hoitaisi tiettyjä kauppakamariin liittyviä luottamustoimia.” -kertoo Lundén.


 Vientipalkinto Teleste Oyj:lle

Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta on myöntänyt vuoden 2015 Varsinais-Suomen vientipalkinnon Teleste Oyj:lle. Yrityksen liikevaihdosta yli 90 % kertyy Suomen ulkopuolelta, mutta valtaosa yrityksen tuotekehityksestä ja tuotannosta on keskittynyt Turun talousalueelle.

Teleste on vuonna 1954 perustettu kansainvälinen korkeateknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluja. Jo historiansa varhaisessa vaiheessa yritys hankki kilpailuaseman Euroopan johtavana laajakaistaverkkojen kehittäjänä ja toimittajana luoden vankan pohjan yhtiön tulevalle taipaleelle.

Yrityksen asiakaskunta koostuu kansainvälisistä kaapeli- ja teleoperaattoreista sekä julkisen sektorin organisaatioista. Avaintekijöitä Telesten kasvulle ja kansainvälistymiselle ovat olleet asiakaslähtöisyys, tekninen osaaminen sekä talouden ymmärrys. – Esimerkiksi tuotekehityksemme toimii jatkuvassa yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, kertoo toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara

Telestellä on koko maailman kattava toimipisteverkosto ja sen liikevaihdosta kertyy yli 90 prosenttia ulkomailta. Viime vuoden liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 25 prosenttia ja nettotulos 50 %. Yrityksen palveluksessa on noin 1500 henkilöä. Vuoden 2015 aikana Teleste solmi monia merkittäviä kansainvälisiä sopimuksia mm. belgialaisen Telenetin sekä hollantilaisen Delta-operaattorin kanssa. Lisäksi solmittiin kolmivuotinen raamisopimus saksalaisen Vodafone Kabel Deutschland GmbH kanssa koskien kaapeliverkkojen ylläpito- ja huoltopalveluita. Sopimuksen arvo on noin 50 – 60 miljoonaa euroa. Viime vuoden liikevaihtoa kasvatti myös alkuvuonna tehty yritysosto, jossa se hankki suomalaisen Mitron -yhtiön koko osakekannan. Yrityskauppa vahvisti Telesten asemaa raideliikenteen videovalvonta- ja tiedonhallintaratkaisujen kokonaistoimittajana.

Sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta

Tulevaisuudessa uusia kasvunäkymiä yritys odottaa ns. Smart City –konseptin kehittämisestä, jossa digitalisaatiota hyödyntämällä pyritään kaupunkilaisten viihtyvyyden ja turvallisuuden lisäämiseen. – Tällaisia kohteita ovat mm. energian, resurssien ja materiaalin käytön optimointi ja kustannussäästöt sekä joukko- ja henkilöliikenteen sujuvuuden parantaminen ja uudet mobiilisovellukset, valottaa Jukka Rinnevaara.

Kahdeksatta kertaa

Turun kauppakamari jakoi Varsinais-Suomen vientipalkinnon nyt kahdeksatta kertaa. Aiemmin palkittuja yrityksiä ovat Bayer Oy, Vahterus Oy, Treston Oy, Trafotek Oy, Ledil Oy, Almaco Group sekä Elomatic Oy. Vientipalkinnon avulla Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta pyrkii nostamaan esiin kannustavia esimerkkejä varsinaissuomalaisista kansainvälisesti menestyvistä yrityksistä.


Kauppakamarin puheenjohtajaksi Hannu Lundén

Turun kauppakamarin syyskokouksessa valittiin vuoden 2016 puheenjohtajaksi kauppaneuvos Hannu Lundén Lunden Oy:sta. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Teleste Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Matti Rihko Raisio Oyj:sta.

Kauppaneuvos Hannu Lundén (63) on Oy Lunden Ab:n toimitusjohtaja. Oy Lunden Ab on perheyhtiö, joka harjoittaa elintarviketeollisuutta ja catering-toimintaa. Yrityksen tärkeimmät brändit ovat Jalostaja ja Auran. Hannu Lundén on kauppakamaritoiminnan lisäksi Suomen Elintarviketeollisuusliitto ry:n hallituksessa sekä toimii Lounais-Suomen partiosäätiön puheenjohtajana.

”Astun hyviin saappaisiin, joten työ on helppo aloittaa. Turun kauppakamarin asiat ovat hyvin ja täällä on osaava henkilöstö.” -Lundén kertoo.

Edellisen puheenjohtajan kaudella luotua hyvää keskusteluyhteyttä julkiseen sektoriin sekä korkeakoulumaailmaan vahvistetaan. Tunnin junan edistäminen sekä kauppakamarin roolin vahvistaminen julkisessa keskustelussa ovat myös Lundénin mukaan tärkeitä asioita.

”Turun asiat ovat hyvin hoidetut. Meriteollisuus, lääke- ja bioteollisuus sekä matkailu pärjäävät. Täällä on myös loistavia kehitysyhtiöitä ja start-up yrityksiä. Suomen tilanne sen sijaan huolettaa, viennin kustannuskilpailukyky on huono ja kotimaan ostovoima heikentynyt.” -Lundén toteaa.

Turun kauppakamarin uusi toimitusjohtaja valitaan tammikuussa Jari Lähteenmäen jäädessä eläkkeelle.


Vuoden 2015 logistiikkayritys ja logistiikkatoimija valittu

Turun kauppakamari ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen LOGY ry:n Varsinais-Suomen piiri myöntää vuosittain kunniapalkinnon sekä vuoden logistiikkayritykselle että vuoden logistiikkatoimijalle. Tänä vuonna logistiikkayritys –palkinnon sai Freeco Oy ja logistiikkatoimija –palkinnon Sirpa Korte.

Freeco Oy on maantiekuljetuksiin erikoistunut yritys, joka tarjoaa yritysasiakkailleen kuljetuspalveluja sekä Suomen että Skandinavian, Baltian ja Euroopan alueella. Yritys on perustamisensa jälkeen kasvanut nopeasti ja silti kannattavasti. Logistiikkayrityspalkintoa on jaettu vuodesta 2011. Edellisten vuosien voittajat ovat Baltic Line, Viking Line, Meri-Aura ja Kaukokiito.

”Freecon menestys on hieno esimerkki ennakkoluulottomuudesta ja uskalluksesta lähteä mukaan vahvasti kilpailluilla markkinoilla”, toteaa johtaja Jarkko Heinonen Turun kauppakamarista.

Turun kaupungin joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte palkitaan seudullisen joukkoliikenteen kehittämisestä vuoden logistiikkatoimija -palkinnolla. Korte on tehnyt jo 10 vuoden ajan pitkäjänteistä ja merkittävää työtä joukkoliikenteen kehittämiseksi. Tästä esimerkkinä 1.7.2014 aloittanut kuuden kunnan yhteinen yli rajojen toimiva Turun seudun joukkoliikenne eli Föli. Lisäksi hän osoitti ennakkoluulottomuutta ja edelläkävijyyttä maksujärjestelmän hankinnassa – bussilippuja voi Turussa ostaa kätevästi Föli-mobiilisovelluksen avulla.

“Ei ollut sattuma, vaan pitkäjänteisen työn tulos, että Korte on ensimmäinen henkilöliikenteen puolella tehdyn työn logistiikkatoimijapalkinnon saaja, samaan aikaan kun Fölille myönnettiin palkinto parhaana mobiilimaksua hyödyntävänä yrityksenä 2015.”, toteaa LOGY ry, Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Antti Pekanheimo.


Kauppakamarin elinkeinopoliittinen kuntapalkinto Turun kaupungille

Turun kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta on myöntänyt vuoden 2015 elinkeinopoliittisen kuntapalkinnon Turun kaupungille. Palkinto jaettiin nyt viidennen kerran, ja se luovutettiin kauppakamarin syyskokouksen yhteydessä.

Palkinnon valintaperusteluissa todetaan, että Turun kaupunki on osoittanut selkeän tahtotilan yritysilmapiirin kehittämiseen. Turun kaupunki reagoi nopeasti kauppakamarin laatimaan elinkeinopoliittiseen ohjelmaan, jossa esitetään tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia julkishallinnolle yritystoimintaympäristön kehittämiseksi.

”Jo prosessin alkuvaiheessa Turun kaupungin johto osoitti kiinnostuksensa kauppakamarin viestiin pyytäen kauppakamarin edustajaa johtoryhmän kokoukseen selvittämään tarkemmin yritysilmapiirin rakentumista ja sen merkitystä yritystoiminnan kannalta,” kertoo johtaja Jarkko Heinonen Turun kauppakamarista.

Kesäkuussa kaupunki aloitti laajan pohjatyön, jolla kartoitettiin yritysten ja kunnan oman henkilöstön näkemyksiä yritysilmapiiristä. Huhtikuussa 2015 tulosten ja sitä kautta asetettujen tavoitteiden pohjalta Turun kaupunki järjesti laajan ”Paremman johdon Foorumin”, jossa kaupungin henkilökuntaa sitoutettiin uuteen elinkeinoilmastoon ja muun muassa annettiin palvelulupauksia. Lisäksi kaupunki järjesti Smart City -seminaarin, jossa yrittäjät pääsivät suoraan kertomaan ajatuksiaan kaupungin henkilöstölle. Turun kauppakamari pitää yritysten ja julkishallinnon vuoropuhelua tärkeänä ja toivoo yhteistyön jatkuvan yhtä tiiviinä.

Aiemmin palkinnon ovat saaneet Kemiönsaari, Uusikaupunki, Loimaa ja Salo.


Turun kauppakamari, Turun Yrittäjät ja Ydinkeskustayhdistys tuovat joulun valoa kauppatorille

Turun kauppatorille avautuu 21.11. valokatos tuomaan joulutunnelmaa. Turun kauppakamari ja Turun Yrittäjät kehittävät aktiivisesti keskustan viihtyisyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kauppatorin viihtyvyyttä parannetaan yhteisvoimin

Tänä vuonna Turun ydinkeskustayhdistys on koordinoinut kaupungin halki kulkevan Joulun polun, jonka yksi osio on torin keskelle tuleva led-valopolku. 100 metriä pitkä valokatos ulottuu Wiklundin edustalta joulutorin porteille. Halutessaan torikauppiaat voivat ryhmittyä neljä metriä korkean ja viisi metriä leveän tunnelmallisen polun varrelle. Kauppatorin valaistusta ovat toteuttamassa Turun kauppakamari, Turun Yrittäjät, Turun Ydinkeskustayhdistys ja Turun kaupunki. Valopolun energiasta vastaa Turku Energia. Kauppatorille on tulossa myös aito joulukuusi, jonka mahdollistaa Lions Club Ilpoinen. Jouluvalot sytyttää satumaisessa joulunavauksessa 21.11. Michael Monroe. Tällöin paljastetaan myös Stockmannin ja Wiklundin jouluikkunat.

”Keskustan kehittäminen on Turun kauppakamarille ja Turun Yrittäjille tärkeää ja olemme iloisia, että yhteistyö eri toimijoiden välillä tiivistyy. Yhteisvoimin saamme luotua torille sen ansaitsemaa joulutunnelmaa”, toteaa johtaja Paula Virri Turun kauppakamarista ja Turun Yrittäjien puheenjohtaja Jari Rastas. Turun Yrittäjät lähti kuusi vuotta sitten elävöittämään kauppatoria Kauppatorin Joulutorilla ja nyt on yhteisvoimin saatu tunnelmanluojaksi led-valopolku.

Turun Ydinkeskustayhdistys työskentelee tuodakseen kauniin kotikaupunkimme keskusta-alueen kaduille ja toreille elämää ja tapahtumia. Perinteisin yhdistyksen järjestämä tapahtuma on Satumainen Joulun avaus, joka liikuttaa vuosittain yli 10.000 ihmistä.


Loppiaiseksi myönnetty poikkeuslupa kauppojen aukioloon

Vähittäiskaupat Turussa, Myllyn alueella sekä osassa Salon keskustaa saavat olla avoinna loppiaisena 6.1.2016 klo 12-21.

Lapin aluehallintovirasto on myöntänyt Turun kauppakamarin hakemuksesta poikkeusluvan pitää vähittäiskaupan liikkeitä auki loppiaisena. Kaupat voivat halutessaan olla auki Turun kaupungin alueella, Kauppakeskus Myllyssä, Myllyn – Itäniityn alueella Raisiossa sekä osassa Salon keskustaa.

Turun kauppakamarin tekemä hakemus loppiaisen aukioloajoista hyväksyttiin sellaisenaan. Hyväksymisen perusteena on aluehallintoviraston mukaan Varsinais-Suomessa loppiaisen aikaan tapahtuva matkailu.

”Mikäli hallituksen lakiesitys kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta etenee suunnitellulla tavalla, haimme lupaa nyt viimeisen kerran. Turun kauppakamari kannattaa turhan lupabyrokratian karsimista.” kertoo johtaja Paula Virri Turun kauppakamarista.


Turun kauppakamari hakee poikkeuslupaa loppiaisen aukiololle

Turun kauppakamari on hakenut Lapin aluehallintovirastolta poikkeuslupaa vähittäiskaupan liikkeiden aukiololle loppiaisena, keskiviikkona 6.1.2016 klo 12–21 välisenä aikana. Poikkeuslupaa on haettu Turun kaupungin alueelle, Kauppakeskus Myllyyn Raisiossa sekä Raisiossa niin sanotun Mylly-Itäniityn alueelle Kuloistentie-Itäniityntie- Kuninkojantie-Ohikulkutie välillä. Lisäksi lupaa on haettu Salon keskustan alueelle.

Turha byrokratia loppuu keväällä?

Turun kauppakamari hakee poikkeuslupaa loppiaisen aukiololle toivottavasti viimeisen kerran, mikäli hallituksen esitys kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta etenee. Aukioloajat vapautuvat aikaisintaan ensi keväänä, mikäli lakiesitys etenee eduskunnassa suunnitellulla tavalla.

”Toteutuessaan kauppaliikkeet ja parturi-kampaamot saavat vapaasti päättää aukioloajoistaan ja pitää liikkeitä auki kun se on kannattavaa ja tarkoituksenmukaista. Aukioloajoista voidaan päättää jatkossa joustavasti, mikäli aukioloon on matkailuun tai yleisötapahtumaan liittyvä tarve. Turhasta lupabyrokratiasta päästään eroon”, toteaa johtaja Paula Virri Turun kauppakamarista.

Loppiaisena turisteja ja lomailijoita

Perinteisesti vuoden vaihteen jälkeen Turun alueelle odotetaan paljon muun muassa venäläisiä matkailijoita, joita halutaan palvella mahdollisimman kattavasti.

”Vaikka venäläisten matkailijoiden määrä on vähentynyt, ovat he neljänneksi suurin matkailijaryhmä Varsinais-Suomessa. Luonnollisesti loppiaisaukiolo palvelee myös kotimaisia kuluttajia. Loppiaisen aukiolo toisi piristysruiskeen kaupan elinkeinolle”, toteaa Virri.


Varsinais-Suomeen yhdeksän uutta laillistettua kiinteistönvälittäjää

Keskuskauppakamarin järjestämässä ylimääräisessä koekierroksessa laillistetun kiinteistönvälittäjän (LKV) pätevyyden sai yhteensä 99 kokelasta. Varsinais-Suomen osalta kokeen hyväksytysti läpäisseitä oli yhdeksän.

Yksi tuore LKV-tutkinnon omaava varsinaissuomalainen on Turun Aktia Kiinteistönvälityksessä työskentelevä Minna Lehto. Lehdolla on takanaan 30 vuoden ura pankin palveluksessa, mutta kiinteistönvälityksessä hän on tuoreempi tekijä.

LKV eli laillistettu kiinteistönvälittäjä -kokeen suoritti syyskuussa yhteensä 368 kokelasta, joista 27 prosenttia läpäisi kokeen hyväksytysti. Läpipääsyprosentti oli selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi edellisellä koekierroksella. Lehdon mukaan koe oli kuitenkin yllättävän helppo, vaikka se sisälsi vaikeitakin asioita.

”Valmennuskurssista ja materiaalin lukemisesta oli paljon hyötyä ja materiaalin lukemista aion jatkaa. Koe sisälsi kuitenkin kompakohtia, joiden kanssa oli oltava tarkkana.”, Lehto kertoo.

Lehto pitää tutkintoa tärkeänä, mutta hänen tapauksessaan koe oli suoritettava myös uuden lakimuutoksen takia. Vuonna 2016 voimaan astuva lakimuutos nimittäin edellyttää, että vähintään puolella välitysliikkeen välittäjistä on oltava Keskuskauppakamarin välittäjäkokeessa osoitettu ammatillinen pätevyys. Lehdon mielestä tutkinto näyttää hyvältä myös asiakkaiden silmissä.

”LKV-titteli antaa kiinteistönvälittäjästä ammattitaitoisemman kuvan. Täytyy kuitenkin muistaa, että yhtä lailla myös kokemus asuntokaupasta rakentaa ammattitaitoa”, hän muistuttaa.

Välittäjäkokeet järjestetään valtakunnallisesti kolmella koepaikalla: Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Syyskuun koetilaisuuteen osallistujia tuli yhteensä 107 paikkakunnalta. Selvästi eniten osallistujia tuli Helsingistä ja yhteensä noin puolet osallistujista oli kotoisin pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseutulaisten osuus kokeessa hyväksytyistä jäi kuitenkin kolmannekseen. Kaiken kaikkiaan kokeen läpäisseet välittäjät tulivat 48 eri paikkakunnalta ympäri Suomea.

Seuraava koe järjestetään 21.11.2015 kolmella paikkakunnalla Helsingissä, Oulussa ja Tampereella. Se on viimeinen mahdollisuus suorittaa LKV- tai LVV-tutkinto ennen voimaan astuvaa lakimuutosta.

Hyväksyttyjen nimet ovat nähtävissä Keskuskauppakamarin sivuilla


Keskiviikko 14.10.2015

Turun kauppakamari hakee poikkeuslupaa loppiaisen aukiololle

Turun kauppakamari on hakenut Lapin aluehallintovirastolta poikkeuslupaa vähittäiskaupan liikkeiden aukiololle loppiaisena, keskiviikkona 6.1.2016 klo 12–21 välisenä aikana. Poikkeuslupaa on haettu Turun kaupungin alueelle, Kauppakeskus Myllyyn Raisiossa sekä Raisiossa niin sanotun Mylly-Itäniityn alueelle Kuloistentie-Itäniityntie- Kuninkojantie-Ohikulkutie välillä. Lisäksi lupaa on haettu Salon keskustan alueelle.

Turha byrokratia loppuu keväällä?

Turun kauppakamari hakee poikkeuslupaa loppiaisen aukiololle toivottavasti viimeisen kerran, mikäli hallituksen esitys kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta etenee. Aukioloajat vapautuvat aikaisintaan ensi keväänä, mikäli lakiesitys etenee eduskunnassa suunnitellulla tavalla.

”Toteutuessaan kauppaliikkeet ja parturi-kampaamot saavat vapaasti päättää aukioloajoistaan ja pitää liikkeitä auki kun se on kannattavaa ja tarkoituksenmukaista. Aukioloajoista voidaan päättää jatkossa joustavasti, mikäli aukioloon on matkailuun tai yleisötapahtumaan liittyvä tarve. Turhasta lupabyrokratiasta päästään eroon”, toteaa johtaja Paula Virri Turun kauppakamarista.

Loppiaisena turisteja ja lomailijoita

Perinteisesti vuoden vaihteen jälkeen Turun alueelle odotetaan paljon muun muassa venäläisiä matkailijoita, joita halutaan palvella mahdollisimman kattavasti.

”Vaikka venäläisten matkailijoiden määrä on vähentynyt, ovat he neljänneksi suurin matkailijaryhmä Varsinais-Suomessa. Luonnollisesti loppiaisaukiolo palvelee myös kotimaisia kuluttajia. Loppiaisen aukiolo toisi piristysruiskeen kaupan elinkeinolle”, toteaa Virri.

Lisätiedot: Paula Virri, johtaja, p. 050 601 66 (paula.virri@turku.chamber.fi)


Keskiviikko 26.8.2015

Turun kauppakamari: kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen tervetullut

Turun kauppakamari tervehtii ilolla hallituksen esitystä kauppojen ja parturi- ja kampaamoliikkeiden aukiolorajoitusten poistamisesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti tiistaina lausuntopyynnöt uudesta lakiesityksestä viranomaistahoille, ministeriöille ja kaupan alan eri järjestöille. Esityksen mukaan kaikki aukiolorajoitukset poistetaan lukuun ottamatta kauppakeskuksessa olevan liikkeenharjoittajan oikeutta pitää yksi vapaapäivä viikossa.

– On hyvä, että yritykset saavat itse päättää omista aukioloajoistaan ja pitää liikkeitä auki silloin kuin se on kannattavaa ja tarkoituksenmukaista, sanoo johtaja Paula Virri Turun kauppakamarista.

Turha sääntely pois

Nyt myös turha aukiolon poikkeuslupien byrokratia jää pois ja yritykset voivat pitää liikkeitä joustavasti auki esimerkiksi matkailullisesta syystä tai jonkin tapahtuman yhteydessä. Turun kauppakamari on jo vuosien ajan hakenut loppiaisen aukiolon poikkeuslupaa ja nyt lain mahdollisesti tullessa voimaan poikkeuslupien hakeminen jää historiaan. Ensi loppiaiseksi kauppakamari toki hakee luvan, mikäli laki ei ehdi tulla voimaan siihen mennessä, lupaa Virri.

Kauppojen aukiolon vapauttamisella on kauppakamarin mukaan positiivisia vaikutuksia myös työllisyyteen ja kasvuun. Nyt tehty lakiesitys on ensimmäinen konkreettinen askel turhan sääntelyn poistamiseen ja kauppakamari toivoo hallituksen jatkavan normien purkua.

Lisätiedot: Paula Virri, johtaja, p. 050 601 66 (paula.virri@turku.chamber.fi)


Maanantai 17.8.2015

Turun kauppakamariin haetaan uutta toimitusjohtajaa

Turun kauppakamarin pitkäaikainen toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki siirtyy eläkkeelle vuoden 2016 alussa. Turun kauppakamariin haetaan uutta toimitusjohtajaa merkittävään elinkeinoelämän vaikuttajan tehtävään.

Pitkä ura kauppakamarissa

Lähes kolme vuosikymmentä Turun kauppakamarissa työskennellyt Jari Lähteenmäki siirtyy toimitusjohtajasopimuksensa mukaisesti eläkkeelle ensi vuoden alussa täyttäessään 63 vuotta.

Jari Lähteenmäki on koulutukseltaan juristi ja humanisti. Hän aloitti kauppakamarin asiamiehenä vuonna 1986. Toimitusjohtajaksi Lähteenmäki valittiin vuonna 1997, kun edellinen toimitusjohtaja professori Sten-Olof Hansén siirtyi eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Myös hänen edeltäjänsä kaupunkineuvos Heikki Löyttyniemi eläköityi 60-vuotiaana. Lähteenmäen sopimusta kuitenkin jatkettiin kolmella vuodella ajan hengen mukaisesti. Kauppakamarin toimitusjohtajan tehtävien lisäksi Jari Lähteenmäki toimii Turun WTC:n puheenjohtajana ja Britannian kunniakonsulina sekä on mukana useiden yritysten hallituksissa.

Monipuolinen vaikuttajan työ

Turun kauppakamari on auttanut yrityksiä varsinaissuomalaisessa elinkeinoelämässä jo lähes 100 vuotta. Kauppakamari on mm. kouluttanut yritysten henkilökuntaa, vahvistanut ulkomaankaupan asiakirjoja sekä luonut mahdollisuuksia paikalliseen verkostoitumiseen ja elinkeinopoliittiseen vaikuttamiseen. Kauppakamari on edistänyt myös maakunnan infra-hankkeiden, kuten E18 ja 8-tien, toteutumista. Tällä hetkellä ajetaan mm. nopean rautatieyhteyden saamista Turun ja Helsingin välille. Tätä vahvaa työtä kauppakamari jatkaa myös tulevaisuudessa.

”Jätän tehtäväni haikein, mutta hyvillä mielin seuraajalleni. Kauppakamari on hyvässä kunnossa ja henkilökunta motivoitunutta”, Jari Lähteenmäki toteaa.

Jukka Rinnevaara                                                      Jari Lähteenmäki
puheenjohtaja                                                            toimitusjohtaja

Lisätiedot:
Jari Lähteenmäki, toimitusjohtaja, p. 050 2059 (jari.lahteenmaki@turku.chamber.fi)
Tiina Jaatinen, yhteyspäällikkö, p. 050 3212781 (tiina.jaatinen@turku.chamber.fi)

Hakuilmoitus


Perjantai 7.8.2015

Tunnin junan vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn tutkitaan

Suomessa ei vielä ole kansainvälisen määritelmän mukaista metropolialuetta, mutta sellainen voisi muodostua nopean junayhteyden ansiosta Etelä-Suomeen. Helsingin ja Turun välisen yhteyden nopeuttamisen vaikutuksia alueen yritysten toimintaan selvitetään tutkimuksessa syksyn aikana.

Nopealla raideyhteydellä metropoli Etelä-Suomeen?

Metropoliksi määritellään yleensä vähintään kahden miljoonan asukkaan keskukset. Suomeen ei väkilukumme pienuuden vuoksi ole kehittynyt kansainvälisen mittapuun mukaisia metropoleja, mutta sellainen voisi syntyä tunnin junan ansiosta.

Tunnin junalla tarkoitetaan raideinfrastruktuurin kehittämisellä saavutettavaa matka-ajan merkittävää lyhentymistä Helsingin ja Turun välillä. Normaalilla kalustolla Turusta pääsisi Espooseen noin tunnissa ja Salosta puolessa tunnissa.

Laajan metropolialueiden merkitys maan kilpailukyvyn kehittymiselle on erittäin merkittävä. Niiden katsotaan usein tarjoavan paremmat edellytykset uusien innovaatioiden syntymiselle ja toisaalta muun muassa laajempi ja monipuolisempi yhteistyöverkosto edistää tuottavuuden kasvua.

Tavoitteena työssäkäyntialueen laajeneminen

Tutkimuksessa selvitetään metropolitarkastelun antaman viitekehyksen kautta Helsingin ja Turun välisen nopean yhteyden talouden dynamiikkaan vaikuttavia tekijöitä. Talousalueiden yhdistyminen yhteiseksi työssäkäyntialueeksi voi vaikuttaa monin tavoin siihen, kuinka hyvin yritysten kansainvälistä kilpailukykyä tukevan toimintaympäristön alueet tarjoavat.

Suomessa metropolialueen tulisi kattaa suurimmat asutuskeskukset Helsinki, Turku ja Tampere. Metropolialue käsitteenä tulee joka tapauksessa laajenemaan junayhteyksien nopeutuessa. Toimiva yritysverkosto ei välttämättä kata ainoastaan suppean, seutukunnaksi määritetyn työssäkäyntialueen, vaan hyvien liikkumisedellytysten avulla sitä voidaan merkittävästi laajentaa.

Infrastruktuuri-investointeja arvioidaan usein vain ajansäästöön perustuvien hyötyjen pohjalta. Tällöin jää huomioitta laajempien työssäkäyntialueiden talouden dynamiikkaa parantavat vaikutukset. ”Henkilöliikenteen kehittämisellä voimme edistää Suomen kilpailukykyä, liikkumisen edellytysten parantamisella annamme yrityksille paremmat mahdollisuudet toimia kilpailukykyisesti globaaleilla markkinoilla Suomesta käsin.” – toteaa Turun kauppakamarin johtaja Jarkko Heinonen.

Tutkimuksen otsikko on ”Laajan metropolialueen kehittäminen Suomessa – Helsingin ja Turun välinen tunnin juna”. Se rahoitetaan suurimmaksi osaksi Varsinais-Suomen liiton myöntämän projektiavustuksen turvin. Muut kumppanit ja rahoittajat ovat Turun kaupunki ja Turun kauppakamari. Tutkimuksen toteuttajaksi on valittu professori Hannu Piekkola Vaasan yliopiston Taloustieteen ja talousoikeuden yksiköstä. Hankkeesta on vastuussa Turun kauppakamari.

Lisätiedot: Jarkko Heinonen, johtaja, Turun kauppakamari, p. 050-601 55, jarkko.heinonen@kauppakamari.fi


Keskiviikko 1.7.2015

Varsinais-Suomeen 26 uutta kiinteistöalan välittäjää

Keskuskauppakamarin välittäjäkokeet jatkavat suosiotaan. Varsinais-Suomessa laillistetun kiinteistönvälittäjän pätevyyden sai 23 välittäjää ja laillistetun vuokrahuoneiston välittäjän pätevyyden 3 välittäjää. Vuoden 2015 ensimmäisessä kokeessa ennätyksiä rikottiin niin kokeeseen osallistuneiden kuin kokeen läpäisseiden määrässä.

Koko Suomessa LKV eli laillistettu kiinteistönvälittäjä -kokeen suoritti 535 kokelasta, joista 42 prosenttia eli 227 kokelasta läpäisi kokeen hyväksytysti. LVV- eli laillistetun vuokrahuoneistonvälittäjä kokeeseen osallistujia oli 54, ja pätevyyden sai 44 kokelasta eli 81 prosenttia osallistujista. Luvut ovat ennätyksiä läpipäässeiden lukumäärän osalta.

Yksi Varsinais-Suomen uusista laillistetuista kiinteistönvälittäjistä on Huoneistomarkkinat Oy LKV:ssä työskentelevä Meri Saukkoriipi. Kokeessa ei hänen mielestään ollut mitään yllättävää: ”Koe oli helpompi kuin odotin, sillä olin varautunut vaikeampaan testiin”, Saukkoriipi kertoo.

Saukkoriipi sanoo osallistuneensa kokeeseen ammattipätevyyden saamisen takia, sillä se on hänen mielestään alalla tärkeää.

Välittäjäkokeiden suosio on kasvanut viime vuosina. Keskuskauppakamarin lakimiehen Antti Turusen mukaan yhtenä syynä on välitystoimintaa koskeva lainmuutos, joka on jo johtanut siihen, että yhä useammat välittäjät suorittavat ammattipätevyyttä osoittavan välittäjäkokeen.

Vuonna 2016 voimaan astuva lainmuutos edellyttää, että jokaisen välitysliikkeen välittäjistä vähintään puolella on oltava välittäjäkokeessa osoitettu ammatillinen pätevyys. LKV- ja LVV-nimikkeitä saavat käyttää vain Keskuskauppakamarin välittäjäkokeen hyväksytysti suorittaneet henkilöt.

“Aiemmin on riittänyt, että LKV-pätevyys on vähintään yhdellä välittäjäliikkeessä toimivalla välittäjällä”, sanoo Turunen. “Lainmuutoksen tavoitteena on parantaa välityspalveluiden laatua ja lisätä asiakkaiden luottamusta välittäjiä kohtaan.”

Hyväksyttyjen nimet ovat nähtävissä Keskuskauppakamarin sivuilla http://kauppakamari.fi/koulutus-tutkinnot-kokeet/lkv-ja-lvv-koe/uudet-lkv-ja-lvv-kiinteistonvalittajat/. Keskuskauppakamarin välittäjälautakunta järjestää välittäjäkokeet vuonna 2015 kolme kertaa. Seuraavat kokeet järjestetään 5.9. ja 21.11.2015.

Lisätiedot: Antti Turunen, Lakimies Keskuskauppakamari, p. 041 517 9707, antti.turunen@chamber.fi


Tiistai 14.4.2015

Kesätyöntekijöiden rekrytointi kiivaimmillaan

Turun kauppakamarin jäsenilleen tekemän kesätyöntekijäkyselyn mukaan yritykset ja organisaatiot palkkaavat tulevana kesänä harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä aavistuksen vähemmän kuin viime vuonna. – 69 % prosenttia vastaajista ilmoitti palkkaavansa yhtä paljon, ja jopa 17 % vähemmän, kuin viime vuonna, kertoo kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnan sihteeri, WTC-päällikkö Jaana Mäkikalli. Vastaavat luvut viime vuonna olivat 70% ja 13%. – Kaikkiaan 60 prosenttia vastaajista ilmoitti ylipäätään palkanneensa tai palkkaavansa kesätyöntekijöitä. Kymmenessä prosentissa vastaajaorganisaatioista päätöstä ei ollut vielä tehty.

Eniten vastaajat tarjoavat työpaikkoja ammattikorkeakouluopiskelijoille sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville. Suuri osa vastaajista tarjoaa kesätyöpaikkoja vain 18-vuotta täyttäneille. Julkisen sektorin vastaajat, jotka ovat pääasiassa kuntia, tarjoavat kesätöitä myös alle 18-vuotiaille.

Somea ei vieläkään hyödynnetä

Yleisimpänä rekrytointikanavana organisaatiot käyttävät oman henkilöstön verkostoja sekä palkkaavat saamiensa avointen hakemusten ja yhteydenottojen perusteella. Oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. – Sosiaalista mediaa rekrytointikanavana käyttää vain 9 % vastaajista, ja luku on jopa prosenttiyksikön pienempi kuin viime vuonna, ihmettelee Mäkikalli. – Myös aiempina kesinä tai kausiapulaisina ja kesätyöntekijöinä toimineet saavat monesta yrityksestä kesätöitä tänäkin vuonna.

Hieman alle puolet vastaajista kertoo, että talouden suhdannetilanne vaikuttaa paljon tai jonkin verran kesätyöntekijöiden palkkaamiseen, mutta lähes neljäsosa kertoo, että suhdannetilanne ei vaikuta lainkaan. Kesätyöntekijöiden palkkaamista rajoittavat sopivien kesätöiden puute sekä palkkaamisen kustannukset. Myös reilu viidennes vastaajista katsoo, että sopivia kesätyöntekijöitä ei ole tarjolla. Kesätyöntekijöiden rekrytointia voisi helpottaa yleisen taloustilanteen kohentumisen lisäksi taloudellinen tuki työnantajalle (esimerkiksi palkkatuki) sekä yhteistyön lisääminen oppilaitosten kanssa voisivat helpottaa kesätyöntekijöiden rekrytointia. Tulokset ovat yhtenevät viime vuotisen kyselyn kanssa.

Turun kauppakamarin kesätyöntekijäkysely toteutettiin sähköisesti 2.-25.3.2015 välisenä aikana ja vastauksia saatiin 249 kappaletta. Vastaajina oli niin yrityksiä kuin julkisiakin toimijoita koko Varsinais-Suomesta.

Lisätiedot: Jaana Mäkikalli, WTC-päällikkö, Turun kauppakamarin Koulutus- ja työvoimavaliokunnan sihteeri, p. 050 303 7725 (jaana.makikalli@wtc-turku.fi)


Torstai 8.1.2015

Vientipalkinto Elomatic Oy:lle

Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta on myöntänyt vuoden 2014 Varsinais-Suomen vientipalkinnon Elomatic Oy:lle. Yritys työllistää yli 700 henkeä kahdeksassa maassa. Sekä henkilöstömäärä että liikevaihto ovat olleet jo vuosia tasaisesti kasvavia.

Vuonna 1970 perustettu Elomatic Oy tarjoaa konsultointi-, suunnittelu-, tuotekehitys- ja projektinhallintapalveluita sekä tuotteita ja kokonaisratkaisuja teollisuusyrityksille ja julkisen sektorin organisaatioille. Elomaticilla on toimistoja Suomessa, Puolassa, Intiassa, Kiinassa, Serbiassa, Venäjällä, Italiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa ja asiakkaita 80 maassa.

Kaksi kolmasosaa Elomaticin projekteista liittyy suoraan tai epäsuorasti vientiin eli joko asiakas tai tuotteen tai palvelun loppukäyttäjä on ulkomailla. Elomatic on ollut hyvässä kasvussa vaikeasta maailmantalouden tilasta huolimatta. Vuosina 2012-2014 Elomatic palkkasi yli 100 uutta työntekijää ja 2010-2014 liikevaihto kasvoi keskimäärin 12,9 % vuosittain. Vuoden 2014 liikevaihto oli 45,3 M€.

Elomaticin osaamisalueisiin kuuluvat biotekniikka- ja lääketeollisuus, prosessiteollisuus, energiateollisuus, tärkkelys- ja ruokaperunateknologiat, kone- ja laitevalmistusteollisuus, meri- ja offshore-teollisuus sekä kaasu- ja öljyteollisuus. Perinteisen suunnittelun ja konsultoinnin rinnalla Elomatic panostaa vahvasti myös tuotteisiin, konsepteihin ja kokonaistoimituksiin.

Vuosi 2014 oli menestyksekäs mm. uuden savukaasupesuriliiketoiminnan kannalta: kaksi suurta suomalaista energiayhtiötä päättivät hankkia Elomaticin tytäryhtiön Caligo Industrian kehittämän päästöjä vähentävän ja energiaa säästävän ratkaisun. Hyvät referenssit kotimaassa antavat vankan pohjan kansainvälisen markkinoinnin aloittamiselle. Intiassa uusien ydinvoimalaitosten suunnittelujärjestelmäksi valittiin Elomaticin Cadmatic 3D -sovellus. Sopimus oli päänavaus ydinvoimateollisuuteen ja myös taloudellisesti merkittävä kauppa. Turkmenistaniin avaimet käteen -periaatteella toimitettu huippumoderni infuusioliuostehdas käynnistyi moitteettomasti ja uusista vastaavista tehdastoimituksista neuvotellaan. Merenkulun ympäristöystävällisyyden lisäämiseen liittyvät hankkeet, mm. rikinpoisto ja painolastiveden käsittely, työllistivät Elomaticia niin Suomessa kuin maailmallakin.

Seitsemättä kertaa

Turun kauppakamari jakoi Varsinais-Suomen vientipalkinnon nyt seitsemättä kertaa. Aiemmin palkittuja yrityksiä ovat Bayer Oy, Vahterus Oy, Treston Oy, Trafotek Oy, Ledil Oy sekä Almaco Group. Vientipalkinnon avulla Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta pyrkii nostamaan esiin kannustavia esimerkkejä varsinaissuomalaisista kansainvälisesti menestyvistä yrityksistä.

Lisätiedot: Mirja Kärkäs-Lainio, johtaja WTC Turku, p. 050 60188, mirja.lainio@wtc-turku.fi


Torstai 4.12.2014

Kauppakamarin puheenjohtajana jatkaa Jukka Rinnevaara

Turun kauppakamarin syyskokouksessa valittiin vuoden 2015 puheenjohtajaksi Teleste Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Rinnevaaran. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko ja toisena varapuheenjohtajana kauppaneuvos Hannu Lundén Lunden Oy:stä.

Uusiksi valtuuston jäseniksi vuodelle 2015 valittiin Managing Partner Kalle  Euro, Rud Pedersen Oy; Director Tiina Hynninen, Microsoft Mobile Oy Salo; toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen, Salon Seudun Sanomat; hallituksen puheenjohtaja Jussi Mälkiä, Meriaura Oy; palvelujohtaja Jyrki Ruohola, Accountor Loimaa Oy; toimitusjohtaja Esa Siljander, Treston Oy sekä toimitusjohtaja Antti Sippola, Turun Osuuskauppa.

Lisätiedot: Jari Lähteenmäki, p. 050 2059 (jari.lahteenmaki@turku.chamber.fi) Jaana Mäkikalli, yhteyspäällikkö p. 050 3037725 (jaana.makikalli@turku.chamber.fi)