Minnan blogi

Kirjoittaja on Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve.

20160315-2367


Critical friends – rehtorit ja yritysjohtajat yhdessä

20.1.2017

Mikä on critical friend? Hän on mentori/vertaismentori mutta toisesta organisaatiosta, toisenlaisesta kontekstista. Työssä on samanlaisia elementtejä mutta olennaisesti eri alalta, toiminta perustuu tasavertaisuuteen, vastavuoroisuuteen ja toisen ammattitaidon ja osaamisen arvostukseen.

Lähdin mukaan Taloudellisen tiedotustoimiston, Jyväskylän yliopiston ja Suomen Rehtoreiden pilottihankkeeseen ”Critical friends, rehtorit ja yritysjohtajat yhdessä” tietämättä, mistä oikein lopullisesti on kyse. Meitä on kaikkiaan 21 paria, yli neljäkymmentä osallistujaa. Minun kriittinen ystäväni on Erkki Rötkönen, Pääskyvuoren koulun rehtori. Tapasimme hänen kanssaan viikkoa ennen yhteistä tapaamista ja tutustuimme toisiimme. Totesimme yhdessä, että mielenkiintoinen matka tulossa, katsotaan mihin tämä johtaa. Ulkopuolelta ja kauempaa voi joskus nähdä paremmin tai terävämmin, kuin itse arkea tallustaessani.

Tapasimme ensimmäisen kerran nyt Tampereella (kohta juna lähtee kotiinpäin!), jossa pohdimme paljonkin sitä, miten johtajan työnkuvat eroavat toisistaan eri organisaatioissa ja mitä yhteisiä elementtejä johtamisessa on, alasta riippumatta. Puhuimme myös paljon arvoista ja siitä, miten teot kuvastavat organisaation arvoja tosiasiallisesti, riippumatta siitä, onko jotain kirjattuna vai ei. Opimme pohtimaan omaa toimintaa peilien, toisten ihmisten kautta ja kuulimme mielenkiintoisia esimerkkejä elävästä elämästä ja oikeista kiperistä ja mukavistakin paikoista. Kävimme myös keskustelua siitä, mitä itse asiassa tältä matkalta odotamme.

Mitä sitten? Itse ainakin odotan kehittyväni johtajana ja ihmisenä tämän vuoden aikana, oppivani tuntemaan erilaisia ihmisiä eri puolilta Suomea ja oppivani konkreettisia työkaluja, joita voin hyödyntää työssäni. Toivon myös oppivani enemmän siitä, mitä koulu on tänä päivänä muutenkin kuin vanhemman roolista ja toivottavasti saan Erkistä ystävän!

Mitä sinä odotat johtamiselta? Miten peilaat ja arvioit omaa työtäsi johtajana/esimiehenä? Miten organisaationne arvot näkyvät työssäsi tai valinnoissasi?

Hyvää viikonloppua!

100 vuotta tulevaisuutta

13.1.2017

Turun kauppakamari juhlistaa tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan. Se antaa meille monin tavoin mahdollisuuden tuoda esille jäsenyritystemme upeita tarinoita, kehittää ja uudistaa toimintaamme ja tuoda työtämme entistä näkyvämmäksi.

Olemme uudessa strategiassamme asettaneet Turun kauppakamarille neljä päätavoitetta: vaikuttavampi kauppakamari, Suomen tyytyväisimmät jäsenet, maailmanluokan verkosto ja menestyminen on sallittua. Nämä tavoitteet konkretisoituvat toiminnaksi ja vuositavoitteiksi. Tulemme viestimään niistä monin tavoin ja asetan itselleni ensimmäisen haasteen: vierailen tai tapaan muuten tänä vuonna 100 jäsenyritystä. *

Haluamme tuntea jäsenyrityksemme paremmin ja ymmärtää teidän tarpeitanne, jotta osaamme palvella teitä entistä paremmin. Siksi tulemme käymään tutustumassa teihin henkilökohtaisesti ja soitamme muun muassa saadaksemme tietää, ketkä yrityksessänne voisivat olla mukana tiiviimmin meidän verkostoissamme ja jotta voimme luoda sellaisia verkostoja, joista on oikeasti iloa ja hyötyä.

Tänä vuonna valiokuntamme esittäytyvät ja esittelevät toimintaansa kuukausittaisissa teema-aamuissa. Tällä viikolla ensimmäisenä vuorossa oli kansainvälistymisvaliokunta, jonka järjestämässä aamukahvitilaisuudessa jaettiin vuosittainen Vientipalkinto kansainvälisesti erittäin menestyneelle HyTest Oy:lle. Mukana tilaisuudessa oli myös Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori, joka muistutti esityksessään, että pk-yritysten osuus Suomen viennistä on vain 15 prosenttia. Tähän haasteeseen Turun kauppakamari vastaa kehittämällä omia kasvu- ja kansainvälistymispalveluitaan ja uudistamalla WTC Turun toimintaa. WTC Turku muuttaa Turku Science Parkin alueelle ensi vuoden alusta ja Science Parkin alueesta tulee myös kansainvälisen kaupan keskus.

Itsenäinen Suomi viettää myös 100-vuotisjuhlavuottaan tänä vuonna. Suomi oli kovin toisen näköinen paikka sata vuotta sitten. Eliniän odote oli alle 50 vuotta ja maa oli yksi läntisen maailman köyhimmistä. Tänä päivänä Suomi on melkein millä tahansa mittarilla maailman paras maa. Sen ihmeen ovat rakentaneet ahkerat suomalaiset ja rohkeat suomalaiset yritykset. Suomalaiset ovat aina olleet kovia tekemään töitä. Meillä ei ole ollut muuta kuin puu ja pää ja sillä on ollut pakko tulla toimeen. Ja päätä on osattu käyttää. Suomalaisten koulutustaso on korkea ja sillä me olemme luoneet menestystä. Se on myös tulevaisuuden menestyksen perusta: Vahva osaamispohja, laadukas koulutus ja tutkimus luovat menestystä tulevaan. Siinä menestyksen rakentamisessa myös Turun kauppakamari on ollut ja tulee olemaan mukana.

* Kutsu Minna vierailulle tutustumaan yrityksenne toimintaan! Yhteyshenkilö: Riitta Vesamäki, riitta.vesamaki@kauppakamari.fi, 050 373 0689.

Varför Paris, vi har ju Åbo!

20.5.2016

Matkailu on eräs Varsinais-Suomen kärkitoimialoista. Matkailun aluetaloudellinen vaikutus Turun seudulle on lähes 900 miljoonaa euroa vuodessa. Pelkästään hotelliyöpymisiä on 1 miljoonaa vuodessa Turun seudulla. Lentomatkaajia Turun lentoaseman kautta kulkee yli 300 000 ja lentokentän asema ja uudet reitit ovat myös elinkeinoelämälle tärkeitä ja siksi yksi kauppakamarin edunvalvontahankkeista. Kauppakamarilla on myös oma matkailuvaliokunta, johon kuuluu laajasti alueen erilaisia ja erikokoisia matkailualan toimijoita.

Kaunis saaristomme on koko Suomen helmi ja suurin osa matkailun kehittämispotentiaalista liittyykin juuri saaristoon. Turku on kumppanina Työ- ja elinkeinoministeriön matkailun kasvuohjelmissa Merellinen saaristo, jossa kehitetään juuri saaristomatkailun vetovoimaa sekä Stopoverissa, jonka tavoitteena on saada Aasiasta tulevat matkailijat pysähtymään Suomessa ja myös siis täällä lounaisessa Suomessa. Muumimaailma on takuuvarma hitti aasialaismatkustajien parissa.

Kesä on matkailun kulta-aikaa ja siksi on hyvä hetki hiukan fiilistellä alueen kesätapahtumia. Saariston lisäksi erityisesti Turun, Naantalin ja Uudenkaupungin kesätapahtumat tuovat matkailijoita Turkuun ja lähialueille. Mm. Paavo Nurmen kisat ja -maraton, Ruisrock, H2Ö, keskiaikamarkkinat, musiikkijuhlat sekä Turussa, Naantalissa ja Uudessakaupungissa ja DBTL ovat vuosittaisia tapahtumia mutta niiden lisäksi joka kesä on huikeita yksittäisiä tapahtumia. Tänä kesänä mm. kuninkuusravit ja ensi kesänä jälleen Tall Ship Race tarjoavat menoa joka makuun. Salossa iltatori on jo lähes legendaarinen käsite. Kulttuuripääkaupunkivuoden perintö näky vahvassa kulttuuritarjonnassa koko Varsinais-Suomessa ja siitä on helppo olla ylpeä.

Tämä blogi jää kesätauolle, mutta haluaisin vielä kiittää maan hallitusta normienpurun jatkamisesta. Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus on iso asia kaupalle, ravintoloille ja pienpanimoille. Tämä näkyy varmasti työllisyydessä ja siinä, että alkoholin haku Suomenlahden eteläpuolelta vähenee. Nämä ovat ehdottomasti oikeita askelia. Odotan mielenkiinnolla varsinaista lakiesitystä.

Aurinkoista kesää kaikille, nauttikaa upeista kulttuuritapahtumista ympäri kaunista Varsinais-Suomea!

#Kyllä muuttaa maailmaa

13.5.2016

Koska sinun organisaatiossa on viimeksi oltu rohkeita? Mikä on rohkeinta, jonka olet itse toteuttanut? Tällaisiin kysymyksiin kun törmää, joutuu pohtimaan tosissaan omaa ja organisaationsa toimintaa. Tehdäänkö rohkeita asioita vai vaan pieniä viilauksia? Pitäisikö muutokseen tarttua rohkeammin ja muokata siitä mahdollisuuksien pelikenttä? Ja miten se tehdään?
Keskuskauppakamari on rakentamassa Jaa-puoluetta. Jaa-puolue on keino positiivisien muutosenergian synnyttämiseen. Kaikki lähtee asenteesta: Jaa-puolue ei ole oikea puolue, vaan kannanotto sen puolesta, että Suomi voi täälläkin kertaa uudistua. Ja Suomi uudistuu sillä, että suomalaiset, suomalaiset yritykset ja organisaatiot päättävät uudistua. #Kyllä muuttaa maailmaa!
Suomessa on voimistunut negatiivisuuden ilmapiiri. Negatiivisyys alkoi tiivistyä suomalaisen keskustelun ylle toden teolla viime syksynä. Muutokselle on tärkeää, että tunnistetaan muutoksen tarve ja tunnustetaan tosiasiat. Mutta maailma ei muutu paremmaksi paikaksi ongelmien listaamisella – listaaminen ja asioiden vastustaminen ei vaadi itse asiassa edes kovin suurta ponnistelua. Sen sijaan maailmaa muutetaan tekemisen meiningillä ja #kyllä asenteella. #Kyllä auttaa löytämään mahdollisuuksia, negatiivisuus taas listaamaan ongelmia. Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen, teknologinen kehitys luo mahdollisuuksia joka alalla. Se myös luo epävarmuutta ja pelkoja. On meistä itsestämme kiinni, miten annamme sen vaikuttaa ympärillämme. Varsinais-Suomessa on valtava määrä osaamista ja potentiaalia. Yhteistyöllä mahdollisuuksiin tarttumalla saamme maakuntamme kasvuun ja talouden nousuun.
Turun kauppakamari on mukana rakentamassa Jaa-puoluetta ja #kyllä – muuttamassa maailmaa. Olethan sinäkin mukana?

Noin viikon uutiset

6.5.2016

Viime viikolla erityisesti Turun Sanomien (29.4.&30.4) lukija voi olla tyytyväinen siihen, minkälaisen kuvan alueen talouden kehityksestä sai. Toki, yksittäisten yritysten menstys ei suoraan peilaa koko alueen talouden kehittymiseen, mutta sanon silti, että tällä hetkellä on enemmän positiivisia signaaleja kuin negatiivisia.

#Kyllä – Turun seudulla ja Varsinais-Suomessa laajemminkin menee kohtuullisesesti.

Teleste, Hytest ja Pemamek olivat positiivisilla uutisilla esillä ja edustavat kaikki alueen terävintä kärkeä niin osaamisen, kansainvälistymisen kuin menestyksenkin näkökulmasta. Samoin LanghTech uutisoi laajentaneensa nimenomaan omilla tuoteinnovaatioillaan markkinoitaan suuriin risteililjöihin, nyt kaupat olivat auenneet Norwegian Cruisen tilaamiin laivoihin Meyer Werthin Papenburgin telakan kautta, aiemmin jo Royal Caribbeanin varustamoille.  Väitän, että menestyksen eväät näillä yrityksillä ja kaikilla muillakin teknologiaan ja tuotantoon perustuvilla yrityksillä ovat nimenomaan osaamisessa, asiakkaan tarpeiden ymmärtämisessä ja kansainvälistymisessä. Siinä, että osaamiseen ja tuotantoon investoidaan ja etsitään aktiivisesti uusia mahdollisuuksia asiakasta kuunnellen. Palvelualojen yrityksillä kansainvälistyminen on Suomessa vielä pientä mutta tarjoaa valtavia mahdollisuuksia. Myös palvelualoilla nimenomaan osaamiseen panostaminen ja uusien mahdollisuuksien löytäminen avaavat myös uusia markkinoita. Siitä esimerkkinä vaikka Vakka-Suomen puhelimen laajentuminen asiakaspalveluun ja laajentuminen Turkuun, josta löytyy paremmin ruotsinkielen taitoista asikaspalveluhenkilökuntaa.

Financial Times tulostetaan jatkossa digiprinttinä Suomessa ja se uutinen on hyvä toki kaikille FT:n printtilukijoille, koska nyt on vihdoin mahdollista saada uunituore lehti kotiin saman päivän aikana. Samalla uutinen on iso asia Hansaprintille ja sille, että printtilehti ylipäätään vielä kantaa ja on isolle lehdelle osa tämän päivän strategiaa.

Positiivisia uutisia on myös tuoreissa luvuissa työttömyyden kehittymisessä. Turussa työttömyyden kasvu on pysähtynyt ja pitkäaikaistyöttömyys samoin kuin nuorisotyöttömyys kääntynyt jo laskuun. Se ennakoi yleensä trendinomaisesti työttömyyskehitystä ylipäätään. Varsinais-Suomessa suurin isku on tietenkin ollut Microsoftin lopettaminen Salossa. Vaikka isku oli hurja, niin siitä huolimatta nyt jo suuri osa on työllistynyt uudelleen.

Vuoden positiivinen

Meyer Turku palkittiin Turun kauppakamarin ja Turun Sanomien Varsinais-Suomen Sataset, Vuoden suurin kasvaja-palkinnolla viime viikolla. He investoivat vahvasti sekä osaamiseen että tuotantoon: viime vuonna Meyer Turku palkkasi 170 uutta työntekijää ja tänä vuonna tavoite on noin 100. Kevään aikana he ovat ilmoittaneet investoivansa 17M€ Piikkiön hyttitehtaaseen ja jopa yli 35M€ uuteen Goljat-nosturiin, jonka toimittaa suomalainen Konecranes.

Co working hubs – puhelinkoppien paluu

29.4.2016

POP UP Turku starttasi taas tällä viikolla. Turun Nuorkauppakamarin POP UP projekti on laajentunut ja saanut jatkuvuutta ja ennen kaikkea, se on tuonut uutta ajattelua liiketilojen käyttöön ja mahdollisuuksiin. Co-working tilat ovat toimistopuolella uudenlaista ajattelua. Turussa esimerkkeinä ovat esimerkiksi Konepaja Logomossa ja Werstas Kupittalla, joissa voi vuokrata itselleen työpisteen vaikka vain kuukaudeksi kerrallaan tai jäsenmaksulla sovitella itselleen sopiva paketti palveluita.

Tilojen järkevä käyttö on yksi mahdollisuus tehostaa kustannuksia sekä samalla luoda työntekijöille muuttunutta työtapaa vastaavat, inspiroivammat tilat. Enää ei ole järkevää rakentaa uutta toimistotilaa niin, että yksi ihminen valtaa oman toimiston, vaikka työskentelisikin siellä tosiasiassa vain muutaman tunnin päivässä. Siksi myös isommissa yrityksissä on muutettu toimitilojen luonnetta vastamaan tilojen käyttöä ja myös muuttunutta toimistotyötä. Työtilat muuttuvat yhteisöllisemmiksi monitoimityötiloiksi, joissa ei enää olekaan omaa työpistettä ja erilaiset tilat palvelevat erilaisia tarkoituksia. On kirjastotilaa hiljaisempaan työskentelyyn, yhteen kokoavaa tilaa, jossa on tarkoituskin etsiä kontakteja muiden kanssa, kahvitiloja, puhelinkoppeja jne. Näin saadaan purettua vaikka osastojen välistä siiloutumista tai hierakiaa ja toisaalta, nuoremmat työntekijät eivät kaipaa isoa toimistoa statussyystä, vaan heille on jo luontaisempi työskentelytapa tehdä töitä yhdessä.

Coworking tilat tai hubit tarjoavat uudenlaista työtilaa ja yhteisöllisyyttä yksintyöskenteleville. Teknologian kehittyminen, erityisesti mobiili- ja pilvipalveluiden kehittyminen ja käyttöönotto mahdollistavat uudenlaisen tavan työskennellä ja lisäävät mm. etätyöskentelyn mahdollisuutta. Se ei kuitenkaan poista sosiaalisten kontaktien tarvetta ja monesti muuttuva työn luonne edellyttääkin yhteistyötä ja kohtaamisia. Ihmiset työllistävät itse itsensä entistä useammin ja monet pienet startup-yrittäjät kuljettavat toimistoaan kannettavassaan mukanaan. Nämä itsensä työllistäjät, etätyöntekijät, free lancerit ja esimerkiksi projektityöntekijät hakevat yhteisöllisyyttä ja työtiloja tänä päivänä ns. co-working tiloista. Samalla käytössä ovat esimerkiksi verkkoyhteydet, neuvottelutilat, yhteiset oleskelutilat ja vaikka virallinen osoite. Kyseessä on siis kaiken kaikkiaan palvelukonsepti, ei pelkkä pöytä ja wifi. Se edellyttää siis konseptin luomista ja tilalta edellytetään identiteettiä, miksi juuri kyseinen tila olisi mielenkiintoinen ja toisi lisäarvoa omalle työlle tai yritykselle. Tässä coworking tila eroaa perinteisestä toimistohotellista.

Ehkä sinäkin työskentelet tulevaisuudessa vaikka coworking tilassa tai asiantuntijana modernissa yrityksessä, jossa aamulla valitset itsellesi oman deskin, teet keskittymistä vaativat työt kirjastotilassa, puhut puhelusi puhelinkopissa ja iltapäivällä haet uusia ideoita yhteisestä kohtaamistilasta kahvikupin äärellä. Not bad?

Hauskaa Vappua!

Viikon ajatuksia

25.4.2016

Tällä kertaa taas tällainen ”mitä tapahtui kuluneella viikolla” –postaus. Viime viikolla tapahtui niin paljon, että kirjoittaminen jäi maanantaiaamuun. Jos joku kuvittelee, että työ kauppakamarissa olisi tylsää, niin on todella väärässä!

Viime viikolla Turussa oli tiistaina yrittäjyyden päivän perillinen, Creative Business Camp-tapahtuma.Siellä palkittiin Entrepreneurial Spirit of Turku – palkinnoilla PuuhaGroup, NIT Naval Interior Team, Meriaura oy ja vielä V-S Yrittäjien toimitusjohtaja elämäntyöpalkinnolla yrittäjyyden hyväksi tekemästään työstä. Onnea kaikille!

Haluaisin nostaa kaksi erityisesti mieleen jäänyttä puheenvuoroa tapahtumasta: Smart cities-keskustelu, jossa Turun kaupunginjohtaja Randell ja Telesten toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara kertoivat mitä kaikkea kaupungeissa tänä päivänä tapahtuu digitalisaation, älykkäiden energiaratkaisujen ja älykkäiden palveluiden näkökulmasta ja myös peilaten sitä, mitä se tulevaisuudessa voisi olla. Älykkään kaupungin ominaisuuksiin kuuluu mm. avoimuus ja vastuullisuus. Nykyinen ja tuleva teknologia mahdollistaa paremmin asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisen. Turun kaupunki ja Teleste ovat solmineet yhteistyösopimuksen ja siinä on esimerkkiä tulevaisuuteen muillekin: hyvään lopputulemaan pääsee kehittämällä palveluja ja ratkaisuja asukkaille yhdessä yritysten kanssa.

Toinen todella mielenkiintoinen puheenvuoro oli Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paanasen haastattelu. Supercellissä tunnetusti juhlitaan epäonnistumisia samppanjalla mutta kyse ei ole epäonnistumisien juhlimisesta vaan siitä, mitä projektista on opittu. Ilkka haluaa kannustaa näin ihmisiä ottamaan riskiä ja oppimaan myös epäonnistumisista.

Jäsenaamukahvit olivat Naantalissa vanhalla paloasemalla, jonka Karawatski Oy on kunnostanut moderneiksi toimitiloiksi. Siinä on rakennuksella tarina ja historia! Tarinasta on tullut osa yrityksen tarinaa ja sen kuuleminen sopikin päivän teemaan, joka oli yritysten tarinat. Anne Pentti herätteli pohtimaan oman yrityksen tai organisaation tarinaa niin, että se herättää kiinnostusta ja jättää mielikuvia.

Kun vielä pääsin Saloon starttaamaan kauppakamariosaston 70-vuotisjuhlavuoden käyntiin yhdessä Future Worksin Petri Rajaniemen ja Suomen Nuorkauppakamarilaisten kanssa ja Loimaalle osaston kevät kokoukseen, viikko oli ollut todella onnistunut. Loimaalla pääsin samalla tutustumaan Valloxin toimintaan: Vallox on markkinajohtaja ilmanvaihtolaitteissa ja työllistää Suomessa, pääasiassa Loimaalla n 160 henkeä! Äly tulee muuten IoT:n muodossa myös ilmanvaihtokoneisiin ja niiden hallintaan. Kävin myös tutustumassa paikalliseen Rautiaan, jossa valmistauduttiin Kauppojen yöhön mm. lettujen paistamisella. Loimaan Rautia on yksi Suomen suurimmista, erityisesti maatalouspuolella.

Viikonlopun kruunasi, että pääsin avaamaan Katariinan karnevaalit Katariinan koululla, jossa oppilaat, vanhemmat ja henkilökunta ovat koko lukuvuoden valmistautuneet karnevaalipäivään. Loistava esimerkki yhdessä tekemisestä, yrittelijäisyydestä ja sinnikkyydestä! #Kyllä – näitä esimerkkejä nuorille lisää! Hieman samassa hengessä sunnuntaina olin seuraamassa partiomarssin liikkeellelähtöä, tuhansia nuoria innoissaan odottamassa yhteistä marssia, vaikka räntää satoi. Taas kerran, yhdessä tekeminen, toisista huolehtiminen, aktiivisuus ja vastuullisuus, siinä partion opettamia arvoja. Näistä nuorista tulee tulevaisuuden yrittäjiä ja vastuunkantajia. Kulunut viikko todella jätti hyvän mielen!

Taloutemme tarvitsee kasvavia yrityksiä!

15.4.2016

Hallitus julkaisi tällä viikolla työllisyyspakettinsa, työttömyys ei enää kasva, yritysten T&K investoinnit jatkavat laskuaan ja VM ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna vajaan prosentin. Siinä tämän viikon talousuutisten yhteenvetoa. Mitä Suomessa sitten tapahtuu tai pitäisi tapahtua?

Hallituksen paketissa ehdottomasti positiivisinta oli kokeilujen käynnistäminen. Asiat eivät ole mittaluokaltaan kovin isoja, eikä niillä työllisyysongelmaa yhteiskunnassa ratkaista mutta selkeä viesti siitä, että hallitus etsii keinoja, vaikka pieniäkin ja on valmis niitä kokeilemaan, on minusta positiivinen asia. On hyvä asia, että ihmisiä kannustetaan työllistymään mahdollisimman nopeasti, vaikka itseään työllistämällä.

Kansantaloutemme tarvitsee kuitenkin kasvavia yrityksiä, jotka työllistävät ihmisiä lisäarvoa tuottaviin töihin. Tavoitteena pitää olla, että yrityksissä olisi osaamista ja halukkuutta kasvattaa liikevaihtoa aivan eri tasolle, kuin se tämän päivän pienyrityksissä on. Tarvitsemme kykyä kasvattaa keskisuuria yrityksiä, ns. ”Mittelstand-yrityksiä”. ETLAn tutkimuksen (2.11.2015) mukaan juuri nämä yritykset kaipaavat rohkaisua innovaatiotoimintaan. Tähän tarvitaan kasvua tukevia toimenpiteitä ja ehdottomasti myös niitä rakenteellisia uudistuksia, joilla puretaan työmarkkinoidemme jäykkyyksiä.

Kasvun näkökulmasta hallituksen mielenkiintoisin kokeilu onkin ehdottomasti innovaatiosetelin ja innovaatiopankin käyttöön ottaminen. Näillä yritetään tukea pk-yritysten liikeideoiden kehittämistä tai uusien keksintöjen tai patenttien parempaa kaupallistamista yhteistyössä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Tässä voi olla aineksia erityisesti pienille yrityksille kasvattaa toimintaansa.

Kaikkein huolestuttavin uutinen tulevaisuuden kannalta taas oli (KL 14.4.2016) yritysten T&K investointien laskeminen alimmalle tasolleen lähes 10 vuoteen. Tämä koskee yksityistä rahoitusta mutta myös Tekesin rahoitusta. Investointeja ja t&k panostuksia tarvitaan, jotta talous voi nousta. Ellemme panosta tuotekehitykseen ja osaamiseen, jäämme entisestään jälkeen kilpailijoista. Tämän pitäisi huolestuttaa niin yrityksiä kuin hallitustakin.

Ajatuksia kehysriihestä

5.4.2016

Ensimmäiset ajatukset kehysriihen tuloksista. Ensinnäkin, hallitus näytti jälleen kerran pystyvänsä tiukassa paikassa tilanteen kokonaisarviointiin ja tekemään isoja, kauaskantoisia päätöksiä.

Hallituksen sopima kehyspäätös on hallitusohjelmaan kirjatun menokehyssäännön mukainen eikä lähdetty ”kikkailemaan” kehysten ulkopuolisella rahoituksella. Tämä vahvistaa luottamusta tehtyihin linjauksiin. Samaa luottamusta vahvistaa se, että hallitus pitää kiinni neljän miljardin euron säästötavoitteestaan, jotta velan suhde kokonaistuotantoon ei enää kasva hallituskauden lopulla. Tämä on myös vastuullista tulevaisuuden kannalta.

Tärkeänä pidän myös, että työn verotus ei kiristy, eikä kokonaisveroaste nouse. Tällä on selkeä vaikutus työllisyyteen. Koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvia leikkauksia on jo nyt pidetty mittavina, on hyvä, että enää sinne ei kohdistu uusia leikkauksia vaan päinvastoin, panostetaan yli 100 miljoonaa euroa korkeakouluopetukseen ja nuorille tutkijoille.

Liikennehankkeet ovat merkittäviä ja niiden painotus on aivan oikein suurilla kaupunkiseuduilla ja kasvukeskuksissa. Raide-Jokeri, Tampereen ratikkahanke, Lahden ohitustie ja Turun ja Helsingin välisen nopean yhteyden eli Tunnin junan suunnittelun käynnistäminen ovat merkittäviä kasvuun painottavia linjauksia hallitukselta. Uusi junayhteys Turusta Salon, Lohjan ja Espoon kautta Helsinkiin vahvistaa laajaa Etelä-Suomen talous- ja työssäkäyntialuetta luo tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 100 miljoonan euron tuotot kansantalouteen vuosittain. Yleissuunnittelun on arvioitu vievän kolme vuotta ja maksavan 40 mijoonaa euroa. Tästä puolet on mahdollista saada EU:sta, koska yhteysväli kuuluu ns. TEN-T verkkoon, eli Euroopan Unionin ydinverkkokäytävään, joka yhdistää Euroopan suuria kaupunkeja. Suomessa ydinverkkokäytävä kulkee Tukholmasta Turkuun ja Helsingin kautta Pietariin. Olen erittäin tyytyväinen, että hallitus näkee tämän hankkeen startegisen merkityksen ja panostaa kasvuun myös pitkässä juoksussa.

Huomenna saamme kuulla uusista sote-linjauksista. Jännitys säilyy vielä sen osalta mutta jos linjaukset jatkavat samaa eteenpäin suuntautuvaa katsomista ja strategista näkemystä jota kehysriihen päätökset totetuttavat niin positiivisia uutisia sotenkin suhteen on odotettavissa.

Sääntelyn purkamisella on positiivisia vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn

Suomi on sääntelyn luvattu maa, kuulee usein sanottavan. Vuosikymmenten saatossa muodostuneet säädökset ja normit ovat syntyneet usein tarpeesta tai havaitusta ongelmasta. Tällä hetkellä tosiasia kuitenkin kaikesta hyvästä tarkoituksesta huolimatta on se, että osa säädöksistä ei ole kohtele eri toimijoita tasapuolisesti tai säädöksistä on muodostunut vyyhti, joka ei aukea kenellekään.

Viimeisen tutkimuksen mukaan kyse ei ole todellakaan vain tunteesta, vaan Suomi todella on maailman säännellyin maa. Jopa Ruotsi jää kauas taakse, eikä kukaan varmaan ajattele, että Ruotsissa ympäristön tai ihmisten hyvinvointi olisi jotenkin huonolla tolalla. Suomessa usko virkamiehiin ja sääntelyn voimaan istuu lujassa, jokaiseen ongelmaan vastaukseksi tarjotaan uutta lainsäädäntöä tai normistoa ja valvontaa.

Onneksi asiaan on herätty. Juha Sipilän hallitus on päättänyt nostaa normien purun yhdeksi kärkihankkeistaan, jonka tavoitteena on mahdollistava sääntely, turhien normien purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen.
Kauppakamarit ovat pitkään ajaneet parempaa ja kevyempää sääntelyä.Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin ja siksi Turun kauppakamari haluaa osaltaan viedä terveisiä suoraan yrityksiltä alueemme kansanedustajille. Otamme siis osaltamme kopin normien purkamisesta ja haastamme jäsenyrityksemme kertomaan miten erilaiset normit ja säädökset konkreettisesti vaikeuttavat omaa toimintaa tai toiminnan suunnittelua. Koostamme nettisivuilla olevan kyselyn vastauksista konkreettisen yhteenvedon päättäjille ja tarjoamme heille konkretiaa normitalkoiden toteuttamisessa.

Kaupan aukioloaikojen vapauttaminen oli merkittävä, konkreettinen päätös ja nyt pitää jatkaa määrätietoisesti samalla linjalle. Esimerkiksi parhaillaan ollaan uudistamassa alkoholilainsäädäntöä. Alkoholin kulutusta olisi järkevää pyrkiä ohjaamaan kodeista ja kaduilta ravintoloihin, missä käyttö tapahtuisi valvotuissa oloissa ja turvallisesti. Tällaisella kehityksellä olisi myönteisiä vaikutuksia myös työllisyyteen. Siksi nyt käsillä oleva alkoholilainsäädännön uudistus on tärkeä ja siihen liittyy useita kohtia, jossa sääntelyä voisi järkevöittää.

Kerro oma byrokratiatarinasi! Voit olla myös suoraan yhteydessä: minna.arve@kauppakamari.fi

#Kyllä – vaikeissa paikoissa tarvitaan uudistumista ja visioita

18.3.2016

Viime päivinä on käyty voimakasta yhteiskunnallista keskustelua koulutussäästöistä. Joidenkin keskustelijoiden logiikka kulkee niin, että jos on tekemässä säästöjä, ei saisi samalla pohtia uudistamista. Tämä on aika erikoinen lähestymistapa. Eräs tutkija jopa kyseenalaisti, miksi ministeri on ottanut ministeriön vastuulleen, kun on tiennyt, kuinka isot leikkaukset sinne on tulossa.
Tämä keskustelu on hämmentänyt minua ja olen jäänyt pohtimaan uudistusten ja muutoksen vaikeutta ja miten se liittyy johtamiseen. Jos sillä, että on tiedossa vaikeita päätöksiä, johtajat jättäisivät tarttumatta vastuuseen, olisimme todella pulassa niin maana, organisaatioina kuin yrityksinäkin. Johtajuus on usein vastuun kantamista vaikeista asioista ja silloin johtajuus nimenomaan punnitaan. Vastuuseen kuuluu tulevaisuuden menestyksen keinojen etsiminen.
Politiikassa on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi säästöjä tehdään ja ennen kaikkea, miten siinä samalla toimintaa kehitetään, jotta pienenevillä resursseilla saataisiin aikaiseksi laadukkaita tuloksia tai palveluita. Aivan sama logiikka on yritysmaailmassa, yritysmaailmassa vain päätöksenteko ja vastuut ovat suoraviivaisempia.
Koulutus on Suomessa edelleen paras investointi itseensä. Meillä on laadukasta opetusta joka asteella mutta samalla tiedetään, että ellei tekemisen tapaa uudisteta, uutta menestystä ei voi syntyä. Muut ottavat kiinni ja menevät ohi. Aivan samoin käy yritysmaailmassa. Katsokaa vaikka Stockmannia ja Hulluja Päiviä. Konsepti toimi pitkään, eikä sitä uudistettu. Sitten eräänä kauniina päivänä se ei enää toiminutkaan ja pakka hajosi niin pahasti, ettei siihen ole vieläkään löytynyt ratkaisua.
Muutos vaatii työtä ja itsekuria sekä yksilöltä että organisaatiolta. Se vaatii vahvaa näkemystä ja uskoa tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin – kritiikistä huolimatta. Voimia kaikille johtajille.

Naisjohtajuudesta ja tasa-arvosta

11.3.2016

Tiistaina oli naisten päivä. Se ei ole kovin suurta asemaa suomalaisten merkkipäivien joukossa saanut, syystä tai toisesta. On kuitenkin hyvä silloin tällöin pysähtyä pohtimaan tasa-arvoa ja naisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja esimerkiksi Economist-lehden lasikattoindeksissä kolmen parhaan joukossa säännöllisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meilläkin olisi parantamista. Meillä ei ole yhteiskuntana eikä yrityksinä varaa hukata noin puolta kaikesta resurssista. Siksi johtotehtäviin tarvitaan tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Suomessa kuitenkin naisjohtajien määrä liiketoimintojen ja yritysten ylimmässä johdossa on todella vähäistä. Pörssiyrityksistä löysin kaksi naistoimitusjohtajaa – olenko oikeassa? Naisten määrän lisääminen huipulla vaatii aktiivista työtä. Keskuskauppakamarilla naisjohtajuuden edistäminen on yksi painopisteista.

Naisten etenemisen esteenä on tiedostamattomat ennakkoluulot ja yrityskulttuurit, jotka eivät aidosti tue tasavertaisia uramahdollisuuksia. Asenteet alkavat jo päiväkodista, jossa tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavalla juuri kykyihin ja potentiaaliin nähden. Tyttöjen itsetuntoa pitäisi vahvistaa pienestä pitäen, rohkaista heitä opiskelemaan matematiikkaa ja muita matemaattisia aineita ja koodaamaan. Kouluissa opettajat ovat isossa roolissa, kotona vanhemmat.

Yrityselämässä yritysjohdolla ja toimitusjohtajalla mutta myös hallituksella on vastuu siitä, minkälainen yrityskulttuuri tasa-arvon edistämiseksi yritykseen syntyy. Seurataanko asiaa jotenkin, onko siihen ohjeistusta tai onko asiaa ylipäätään pohdittu yrityksessä. Mentorointi tai aktiivinen sparraus voi olla hyvinkin tehokas tapa edistää naisten uran kehitystä.

Paljon voi tehdä itsekin. Oma viiden kohdan suosikkilistani:
1. Verkostoidu laajasti, ei vain naisverkostoissa
2. Tartu tilaisuuksiin ja haasteisiin, astu epämukavuusalueelle, luota itseesi ja kykyihisi
3. Tee itsesi näkyväksi, tarjoudu esittelemään asioita, ole aktiivinen, kerro näkemyksesi
4. Luovu ylikriittisyydestä itseäsi kohtaan – Better done than perfect!
5. Jos eteesi tulee tilaisuus edistää, tukea tai muuten edistää toisen naisen etenemistä – tee se!

Mitä ajatuksia herää? Miten olet itse asiaa pohtinut? Oletko tehnyt jotain naisten urakehityksen mahdollistamiseksi? Onko sinulla tiedossa hyviä käytäntöjä yrityksistä tai organisaatioista? Lisää linkkejä tai vinkkejä tai kommenteja tänne tai suoraan minulle minna.arve@kauppakamari.fi

Vinkkejä ja linkkejä:
Sheryl Sandberg – Lean in
www.naisjohtajat.fi (Keskuskauppakamarin naisjohtajaohjelma)
Dialogi-hanke (Uusi työ 360)

Turun Kauppakamarilla on aktiiviset osastot

4.3.2016

Meillä Turun kauppakamarissa on kolme osastoa: Loimaan, Salon ja Uudenkaupungin osastot. Näissä osastoissa on omat hallituksensa ja omaa aktiivista toimintaansa. On aivan loistavaa, että Varsinais-Suomessa kauppakamaritoiminta on järjestetty näin fiksulla tavalla. Yhdessä olemme kaikki enemmän ja osastomme saavat voimaa kokonaisuudesta. Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä myös elinkeinoelämän näkökulmasta.

Osastojen yritykset ovat mukana valiokuntatyössä aivan samoilla perustein, kuin mikä tahansa jäsenyritys ja tuovat lisänä työskentelyyn oman alueensa tuntemisen. Turun Kauppakamarin hallituksessa on jokaisen osaston edustus, käytännössä puheenjohtajat, jotta myös tieto kulkee molempiin suuntiin.

Olen ehtinyt käydä jo Salossa ja Uudessakaupungissa tutustumassa osastojen toimintaan ja on hienoa huomata, kuinka aktiivista toiminta alueellisesti todella on ja siitä ollaan ylpeitä. Loimaalle olen menossa heti, kun sopiva ajankohta myös heille löytyy. Uudenkaupungin osasto vietti viime vuonna 70-vuotisjuhlaansa ja Salon osasto juhlii sitä tänä vuonna ja Loimaalla taas on ensi vuonna juhlavuosi.

Uudessakaupungissa perustettiin juhlavuoden kunniaksi alueen kasvua ja kehitystä edistämään Innovaatio-rahasto, josta on mahdollista jakaa alueen kasvu- ja hyvinvointihankkeisiin avustuksia. Rahasto aloittaa toimintansa tämän vuoden aikana. Salossa valmistaudutaan juhliin tulevana kesänä.

Olen mielelläni osastojen käytettävissä aina, kun vaan tarvetta on. Osallistun kevään aikana kaikkien osastojen kevätkokouksiin ja tulen mielelläni vierailemaan alueen yrityksissä tai muuten vaan tapaamassa aktiivisia kauppakamarilaisia. Yhteydessä voit olla suoraan minna.arve@kauppakamari.fi

Elinkeinoelämän ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen Turun kauppakamarin yhdeksi painopistealueeksi

26.2.2016

Tämä viikko on ollut osaamisen ja koulutuksen hämmästelyn viikko. Olen tavannut niin Turun yliopiston kuin Åbo Akademin rehtorit, TFT-hankkeen vetäjät ja Turku Science Parkin uuden toimitusjohtajan ja vielä Turun lukiokoulutuksen palvelujohtajan. Voin sanoa, että täällä kuulkaa tapahtuu!

Lounais-Suomi on suomalaisen teknologiateollisuuden ja korkean teknologiaosaamisen yksi tuotannollisista ydinalueista. Alueen elinkeinoelämä onkin jo pitkään kaivannut myös suomenkielistä diplomi-insinöörikoulutusta ja uusia tekniikan osaajia. Siksi suomenkielisen diplomi-insinöörikoulutuksen saaminen Turkuun on todella iso juttu ja on hienoa, että Turun kauppakamari saa olla mukana edistämässä hanketta. Koulutuksen järjestäjänä toimii Tampereen Teknillinen yliopisto, mutta itse koulutus toteutetaan pääasiassa täällä Turussa. Hankkeessa mahdollistajina ovat Turun yliopisto ja Åbo Akademi, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, Turun ja Porin kaupungit sekä Turun ja Satakunnan kauppakamarit.

Tähän kokonaisuuteen liittyy myös tiivisti TFT – Turku Future Technologies -verkosto, joka on siis teknologiateollisuutta palveleva tutkimus-, kehitys- ja innovaatioverkosto. Mukana on kahdeksan suomalaista yliopistoa ja ammattikorkeakoulua, jotka tuovat korkeakoulujen huippuosaamisen teknologiateollisuuden yritysten ulottuville. Tässä yhteistyösopimuksessa ovat mukana Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Yrkeshögskolan Novia/Aboa Mare ja Åbo Akademi. Yhteistyön ylläpitäjinä toimivat Turun ja Rauman kaupungit sekä Turun Seudun Kehittämiskeskus.

Työelämäyhteydet ovat tärkeä asia myös jo peruskouluissa ja lukioissa. Jotta lukio-opiskelijat löytävät paikkansa työmarkkinoilta, tulee lukio-opettajien oman oppiaineensa opetuksen puitteissa kyetä tarjoamaan opiskelijoille ajantasaista tietoa opetettavien taitojen merkityksestä työelämässä. Turun ja Kaarinan lukiot tiivistävät työelämä- ja korkeakouluyhteyksiään Lukio-TEKO-hankkeen kautta, jossa luodaan muun muassa lukiolaisille mahdollisuuksia suorittaa kursseja korkeakouluissa jo lukioaikana ja yhdistää niihin esimerkiksi projekteja suoraan yrityksille. Itse lähden mukaan pohtimaan, miten juuri näitä työelämäyhteyksiä voisi hankkeen myötä vahvistaa. Otan mielelläni taas vastaan ajatuksia, ideoita ja palautetta tähänkin liittyen! Ja osoitehan oli minna.arve@kauppakamari.fi.

Yhteisiä haasteita ratkottavaksi

19.2.2016

Nyt on kokonainen viikko takana: Työpiste on edelleen neuvotteluhuoneen kulmassa, mutta kone käynnistyy jo omin voimin joka aamu. Voin ylpeästi tunnustaa, että innostus työhön on viikon aikana vain kasvanut!

Ajattelin viikoittain kirjoittaa muutamasta asiasta, jotka viikon aikana ovat jääneet erityisesti mieleen. Tällä viikolla minulla on ollut loistava tilaisuus käydä sekä teollisuusvaliokunnan että kuljetusvaliokunnan kokouksissa ja olin todella vaikuttunut siitä osaamisesta ja monipuolisuudesta, joita näissä valiokunnissa on.

Teollisuusvaliokunnassa käytiin keskustelua siitä, miten nuoria saataisiin innostumaan teollisuustyöstä. Seudulla on paljon alan yrityksiä, joissa on työtä tarjolla osaajille. Silti teollisuustyö ei ole kovin tuttua, eikä aina niin vetovoimaistakaan. Käynnistymässä on pilottihanke turkulaisten koulujen kanssa, jossa yritykset käyvät kouluissa kertomassa, mitä työ oikeasti on vaikka konepajayrityksessä. Näille yrityksille olisi tärkeää saada nuoria tulemaan yrityksiin myös TET-jaksoille ja toisaalta myös itse tarjota muuan muassa kesätyömahdollisuuksia, käytännöstähän se kiinnostus usein syntyy.

Kuljetusvaliokunnassa agendalla oli taas tullin asiakaspalvelun supistaminen. Tulli on kehittämässä sähköisiä palveluitaan ja samaan aikaan supistamassa asiakaspalveluaan ja se vaikuttaa vienti- ja tuontiyhtiöihin. Keskustelussa pohdittiin, ovatko sähköiset palvelut riittävän valmiita, jotta samaan aikaan asiakaspalvelun supistaminen onnistuu. Tulli kuitenkin on luvannut etsiä ratkaisuja yritysten mahdollisesti kohtaamiin ongelmiin.

Tällaisten asioiden parissa kauppakamari työskentelee: Edunvalvontaa, verkostoitumista, yhteisiä haasteita ratkottavaksi, koulutusta, aloitteita ja yhteistyötä.

Haastaisin sinua, lukijani, kertomaan, mitä asioita haluaisit yrityselämän edustajien pohtivan Turun talousalueella? Mikä sinua kiinnostaa Kauppakamarin työssä tai mitä kauppakamarin sinun mielestäsi pitäisi tehdä tai missä asioissa olla aktiivinen?

Laitathan viestiä: minna.arve@kauppakamari.fi